Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

torstai 18. joulukuuta 2014

Tonttu Jermu Unto Mahatma laittaa linnuille uuden lintulaudan ja ruokaa

Heipsan

Tänään kävimme ostamassa uuden ison lintulaudan ja monta pussillista ruokaa. Entuudestaan on jo kolme ritiläputkiloa, joissa on rasvasiemenseospötkö ja rasva-siemenpalloja. Niissä ei tarvitse linnuille vaarallista verkkoa.

Jermu Unto Mahatma. Tonttu on siis saaanut nimensä. "Hyvällä lapsella monta nimeä", sanoo vanha sanonta. Siskolle Kimalteet -blogista,  kiitos Jermu nimestä.

Nyt voimme kutsua tonttua mielialan ja toiminnan mukaisesti( omamme, tai tontun). Tontuilla, niin kuin meillä ihmisilläkin, on hyviä ja huonoja hetkiä.

Tänä iltana tonttu oli Mahatma. Hän halusi ehdottomasti nostaa puuhun muutakin ruokaa roikkumaan, kuin talipalloja.
Närkästyi, nähdessään oravan juoksevan turhaan koivun runkoa edestakaisin. Oravalla oli nälkä. Se mieluili lintujen ruokia, jotka olivat ohuen narun päässä roikkuvassa ritiläputkessa. Se ei onnistunut siinä.

Niinpä Mahatma muistutti minua siitä, miltä oravaparasta tuntuu. Onhan se asunut jo vuosia pihapiirissä. Viime talvena se sai pähkinöitä, manteleita ym herkkuja maasta.
Nyt naapurissa asuu musta kissa. Lintuja on syötettävä korkealla, ettei kissa saa niitä kiinni.
Oravalle ei ollut tänä talvena ruokapaikkaa. Tonttu oli aivan oikeassa.

Mahatma halusi tutkia lintulaudan, ennen täyttämistä.

Kelpaa.


Naru oli tärkeää tarkastaa.

Se on riittävän vahva.


Seuraavaksi täytimme astian auringonkukansiemenillä ja oravan herkuilla, pähkinöillä.


Tarkkaa puuhaa. Yhtään ei tippunut lattialle. 
Huolellista työtä.


Mahatma kipaisi nopeasti ulos. 
Siellä se hoputti meitä,linnun ruokintakoivun juurella.
Hopi, hopi  tulkaa nyt sieltä.


Nyt se pitää hilata narulla ylös oksaan roikkumaan. 
Siellä ovat ne talipallotkin.


Narun päässä oli painona pikalukko. Mies heitti sitä uudelleen ja uudelleen. Me näytimme Mahatman kanssa valoa. Ohi, ja ohi.
"Johan on kumma", sanoi mies ja heitti oikein voimallisesti. Heitossa oli niin kova teho, että mies huntturehti itse pimeässä melkein nurin. Naru vaan ei mennyt oksan yli.

Mahatma ja minä repesimme hillittömään nauruun. Tonttu makasi lumessa ja nauroi. Minullakin valuivat vedet silmistä, kun nauratti niin vietävästi.
Mies nauroi lopulta jo itsekin.

Useiden yritysten jälkeen heitto onnistui ja saimme narun oksan yli.


Heh, hee... vatsaan jo koskee tämä nauraminen..


Siellä se killuu.


Piti ottaa oikein kuva. Siellä se killuu ja talipallotötteröt ovat vieressä.

Sillä aikaa tonttu katosi. Nyt siitä olikin tullut vilkas, kujeileva Jermu.
Leikitään siis tontun lempileikkiä. Ollaan piilosilla. 
Huhuu, missä olet? 
Hiirenhiljaista.

Pitkän etsimisen jälkeen, löysin hänet pihan pensaikosta,  taskulampun avulla.


Jermu halusi laskea myös mäkeä. Kiipesi pienen kumpareen päälle.


Housut eivät oikein luistaneet. Hauskaa meillä silti oli.


Jermu oli aivan rättiväsynyt ja luminen, kun tulimme ulkoa. 


Tossun pohjat olivat myös lumiset.


Hoh,hoijaa...väsyttää...
Nyt tontusta tuli unelias Unto, joka etsi vain mukavaa ja lämmintä paikkaa.
Hetken päästä kaverukset jo nukkuivat nojatuolissa. 
Näkivät ehkä unta, iloisista linnuista ja oravista lintulaudalla.


Aamulla mennään katsomaan ruokailua. Onko laudalla uusia lintuja?
Maistuuko oravalle pähkinät?

Hauskaa illanjatkoa. 

Ja muistakaa,mikäli talviruokinnan aloittaa, pitää sitä tehdä kesään saakka:-)






6 kommenttia:

  1. Aika veijari tuo Jermu Unto Mahatma! Niin veijari, että yrittää sekoittaa kirjaimenikin.
    Teillä oli hieno homma, nyt on kiva odottaa aamua. Nauru on kyllä parasta lääkettä kaikkiin vaivoihin, etenkin tähän syksyn hämärämieleen. Nyt on hyvä aika alkaa antaa oravallekin ruokaa. Me olemme joskus aloittaneet liian aikaisin ja sitten orava kantaa kaikki pähkinät sammaliin piiloon talveksi (vaikka ei sitten talvella niitä löydä). Siinä vaiheessa Hyräilijä (siis tämä vaariseni) lakkaa hyräilemästä ja vähän hermostuu, kun iso pussi pähkinöitä häipyy päivässä. Toivottavasti teidän orava nyt malttaa syödä vain nälkäänsä.

    Lintuja ja oravia on kyllä tosi kiva seurata. Kun tulee kovia pakkasia, ei tarkene mennä ulos, mutta voi katsella, mitä ulkona tapahtuu.

    Hyvää joulun odotusta sinne! Kyllä kaikki tontut nyt ovat mielissään, kun linnuista ja oravista on huolehdittu.

    VastaaPoista
  2. Aika Jermu on. kun pitää minutkin "ruodussa". Nyt on pakkaset tulossa, joten ruokaa on jo laitettava enemmän tarjolle. Lumi on peittänyt maan, joten siementen etsiminen vaikeutuu.
    Oravat ovat myös melkoisia veijareita. Pähkinät kelpaavat kyllä liian hyvin. Toukokuun alussa veivät mökillä linnuille laitetut siemenrasvapallot yhden kerrallaan. Sinne hävisivät aina kun vein niitä lisää.
    Muuttolinnut ovat nälkäisiä ja viime keväänä pakkanen vei vielä hyönteiset, joten tintit ja muut etsivät ruokaa ihmisten luota.

    Hyräilijä,hmmm lauleskeleeko hän paljon?? Mieheni laulaa lähes tauotta. Mopsikin saa kuulla lauluja sille sovitetuilla sanoilla. Melkoinen Trubadurix ;-)
    Minä pyydän miesparalta usein apua, joten joutuu iltapimeässäkin hankaliin töihin. Ja minä riiviö vielä nauran, kun jotain sattuu ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyräilijä hyräilee ja viheltelee koko ajan. On aina hyväntuulinen ja auttaa kuten sinunkin trubaruudisi. On meillä ollut onnea :-D

      Poista
    2. Hauskaa kuulla. Ei tarvitse aukaista radiota kuunnellakseen musiikkia. Hyvä tuuri on ollut meillä, hapannaamaa olisi surullista katsoa . Ja kun vielä lähtevät mukaan hulluhin ideoihin, hauskaa riittää :-)

      Poista
  3. Sydämeni sulaa kun katson Jermu Unto Mahatmin olemusta. Olet sen hienosti tehnyt, eli synnyttänyt. Kiitos kun annoit sille Jermu nimen, olenko nyt kummi Jermulle :) On se hyvä kun on talipallojen vahti ja lintujen ruokkija, rakentaa jopa lintulaudan. Rankan aherruksen jälkeen mäenlasku maittaa ja Unto väsyy. Ihana ja virkistävä postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kummitäti ;-), Jermu on hyvä tonttu. Sillä on nimensä mukaisesti luonnetta, mutta suuri sydän ja oikeudenmukaisuus. Kiitos nimestä kuuluu Sinulle.
      Tontun avulla ja kanssa voi tehdä paljon hyvää. Seuraava tehtävä on lahjojen anto naapurin pikku tyttösille.
      Meillä kävi vajaa vuoden ikäinen tyttö kylässä. Nähtyään tontun lapsi meni sen luo jokellellen ja katsoen sitä silmiin.
      Ilme oli niin ihastunut. Silloin näin taas kerran,miten lapsille on satuhahmot tärkeitä, jo ihan pienenä.Tämä pieni tyttö kertoi tontulle pitkään omia juttujaan.Pelkkä hymy ja kiltti katse tontulta, riitti vastaukseksi.

      Poista