Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

tiistai 16. joulukuuta 2014

Äidin astioita ja piparileivontaa

Hei taas

Tässä nyt kuvia äitini lasiastioista.
Tämä kaunis lasimalja oli meillä kotona jälkiruokamaljana. Usein siinä oli hedelmäsalaattia.
Muistan lapsena ihailleeni maljan kuvioita ja kaunista reunaa.

En tiedä kenen valmistama ja koska se on tehty.
Ehkä tieto löytyisi, jos selaisin netistä.


Malja sivusta 


Tämä on isän äidin maljakko.
Aikoinaan isän ja hänen veljensä liikkeessä, oli myytävänä myös koriste lasiesineitä


 Tämänkään valmistajaa en tiedä.



Ruskea malja on tullut myös sieltä.






Nämä ovat isän äidin kannuja, Arabiaa.
Mummilla olivat päivittäisessä käytössä. 


Leivoin tänään pipareita.  
Pelti oli heilahtanut uuniin laitettaessa ja piparit joutuneet liian lähekkäin.
Nämä kaksi olivat tarttuneet suloisesti yhteen.


Teen piparit hyvin helpolla taikinalla. Ei mitään keittämisiä. Ei kovin runsaasti mausteita.
Ovat nopeita tehdä. Meillä ei pidetä kovista pipareista. Tytär tekee samalla taikinalla gluteenittomina.

Olin todella laiska. Jouluksi olen tehnyt pipareita useilla muoteilla. Possuja, poroja, pilviä,tonttuja,tähtiä ym. Nyt en viitsinyt tehdä, kuin piparimallisia ja sydämiä.

Piparitalon tekokin on jo jäänyt.  Minulla oli omatekoinen kaava ja sooloilin sen joka joulu, vähän eri näköiseksi. Se oli mielestäni hauskaa puuhaa.

 Ei ole enää ihan pieniä lapsenlapsia. Ja laiskuus vaivaa.
Joten jääkön piparitalon syönti Hannulle ja Kertulle ;-)


Meillä on mukavasti jo lunta.
Huomenakin saattaa sataa. 
Toivottavasti ei tuule, niin saan kuvia lumipeitteisistä puista.

Pakkasta on luvassa, ensi viikolle jopa yli 10 asteen, joten taisi se talvi nyt tulla.

8 kommenttia:

  1. Oi, sinä ahkera tonttu siellä, iloinen ja positiivinen, vaikka on kipujakin. Oikein alkoi nauruttaa tinnituksen kohdalla, ei se ole naurun asia, mutta kun sekin on molemmilla. Parhaillaankin on sellainen musiikki vasemmassa korvassa, että vain musiikin avulla sain nukuttua. Toivottavasti vielä lisää hetken päästä.

    Minusta tuo ensimmäinen kaunis malja vaikuttaa Riihimäeltä, mutta varma en ole. Jotenkin siinä on Riihimäen tunnelma ja koristeet ja kaaret. Muita en tunnista, mutta hienoja ovat kaikki.

    Kummasti kaikki tekeminen hiipuu, tai ei ehkä kuitenkaan, teemmehän koko ajan kortteja ja vaikka mitä, tekemisen kohteet vain vaihtuvat ja innostus. Piparitalot ovat jääneet täälläkin ja paljon muutakin, mutta tilalle ovat tulleet valokuvat ja uudenlaiset maalaukset ja piirrokset. Nautitaan siitä, mikä milloinkin kiinnostaa.
    Ystäväpiirissäni on monia, joita ei oikein mikään kiinnosta, se on surullista. Minua taas kiinnostaa niin moni asia, että aika tahtoo loppua kesken.
    Nautinnollista joulun odotusta sinulle :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja siellä toinen ahkera ja iloinen tonttu. Jaksat vielä kannustaa toisiakin:-) Alkuun olin aivan ihmeissäni tinnituksesta. Siihenkin tottuu ja minulla ääni on kuin enkelikellossa, joten ei paha. Lapsena istuin tuntitolkulla katsomassa niiden pyörimistä ja kilinää. Nyt ääni on päässäni. Sitä saa, mitä tilaa ;-)
      Riihimäkeläistä malja varmaankin on. Tiesin sen olevan kotimainen ja silloin ei muuta vaihtoehtoa oikein ole valmistajaksi.
      Olen samaa mieltä tekemisestä. Sairastuttuani, olin niin kipeä, ettei jaksanut oikein mitään. Se oli kauheaa.
      Lopulta pakotin itseni touhuamaan ja ulos. Nyt en anna enää periksi. Tekemisen kohteet on vain valittava kulloinkin jaksamisen mukaan. Surullista tosiaan, etteivät ihmiset kiinnostu mukavista asioista. Elämä on paljon antoisampaa ja iloisempaa.
      Tuttu tilanne tuo ajan loppuminen kesken. Olen lapsille sanonut päivien lyhentyneen. Mies jalat maassa elävänä, pudottaa minut maan pinnalle, "me ollaan vaan vanhettu"
      ;-) Kiitos kommentistasi, näitä on hauskaa lukea. Iloista joulun odotusta myös sinulle :-)

      Poista
  2. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Meillä kotona oli tuollainen maitokannu, tuli muistot minunkin mieleen. Hienoja maljoja on teillä ja kallisarvoisia. Sydämmet on tarttuneet yhteen, makoisia pipareita, tuoksunkin tuntee. En ole tehnyt piparkakkutaloja, minunkin lapsenlapset ovat kasvaneet. Ollaan ehkä samaa ikäluokkaa, luulisin. Hyvää joulun odotusta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monelle varmaan tuttu tuo Arabian kannu.
      Taidetaanpa olla samaa ikäluokkaa ;-)
      Kiva kun kävit kommentoimassa. Hyvää joulun odotusta sinullekin.

      Poista
  4. Hienoja kuvia ja muistoja. Minulle kyllä tulee tuosta kirkkaasta maljasta mieleen oma lasimaljani,kukkavaasi, mutta....ne ovat painavaa lasia ja kotoisin täältä Saksasta. Pitääpä nyt katsoa tarkemmin, sillä ne ovat vanhaa DDR lasia, kuvio on todellakin melkein identtinen. Arvokkaita ovat jos niitä ovat. Outoa jos olisi Riihimäellä melkein samaa kuviota, mutta voi toki ollakin. Suomessa on ollut noita lasitavaroita täältä.
    Katson missä minun ovat ja kuvaan ne, voi tosin kestää kun hiukan pukkaa jouluhössötystä..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, tuota maljakkoa mietin itsekin. Tiesikö äiti sen alkuperän oikein, kun se oli mummin maljakko.
      Mielenkiintoista. Tai sitten liikkeellä on ollut ulkolaista lasiakin myynnissä. Täytyypä kysellä isältä lisää.
      Tuskin Riihimäeltä olisi samaa kuviota. Olet aivan oikeassa.
      Mukavaa, kun tunnistit. Vanhojen esineiden alkuperää on hauskaa selvittää.

      Poista
    2. En ole itse satavarma, mutta ota selvää, minuakin kiinnostaa. :)

      Poista