Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Heipparallaa

Ulkona paukkaa raketit ja kovin ammuskelu vielä edessä.

Nuorenmiehen ehdotus voitti tänä vuonna ja tein tortilloja. Vanhin poika tuli vaimonsa ja poikansa kanssa ja söimme yhdessä.

Kahdeksan jälkeen lähdettiin ulos ampumaan heidän hankkimiaan raketteja. Pikkumiehellä oli jo kova kiire katsomaan rakettien ammuntaa.




Olin joko liian aikaisessa tai myöhässä.

Yritin kovasti kuvata niitä, mutta eihän se onnistunut.






Savu oli välillä melko sakea.


Ammuimme raketit syrjässä järvelle päin,
Näin ei häiritty metsän eläimiä.


Yhtään kunnon kuvaa en saanut ;-). Puhelimen kamera ei oikein ollut tässä hyvä.

Kahvin jälkeen nuoret lähtivät omaan kotiinsa. Minä istun koneella ja mies katsoo telkkaria.
Siinäpä sitä uuden vuoden aattoa kerrakseen ;-))

Nukkumaan ei kannata kuitenkaan mennä ennen kuin rakettien ampuminen loppuu.
On sellainen pauke, ettei nukkumisesta tule mitään. Toivottavasti ei tule vahinkoja kenellekään rakettien kanssa.


Kuluu se aika täälläkin. Katselenpa siis kameroita.









12 kommenttia:

  1. Täällä paukku myös, luulisi että on sota. Olet saanut ihan hyviä kuvia, raketteja on vaikea kuvata, minä en ole enää edes yrittänyt. En ole ampunut raketteja koskaan. Kohta vuosi vaihtuu ja ihmiset pääsevät pikkuhiljaa nukkumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vierailustasi Sisko. Pauke on kova. En minäkään ole ampunut, mutta miespuoleisia ja poikalapsia se tuntuu kovasti kiinnostavan. Lapsistahan se on jännittävää ja hauskaa. Varovainen vain pitää olla, eikä häiritä myöskään eläimiä ampumalla metsään. Aamukahville päästäänkin sitten vasta ensi vuonna ;-D

      Poista
  2. Aivan hyvät kuvat olet saanut. Meillä kävi pauke myös, kuin pitkään liekään käynyt. Yhtään rakettia en nähnyt, vaikka melskeen keskellä asummekin. Itse emme harrasta paukuttelua. Koira on onneksi jo kuuro, niin sekään ei enää mennyt saunanlauteiden alle. Nyt lähdetään tallomaan puhdasta käyttämätöntä vuotta, sitä on vielä jäljellä muutama sata aamua :-)

    VastaaPoista
  3. Kiitos Aina. Moni koira pelkää raketteja ja silloin koiraparka joutuu pelkäämään monta tuntia. Meillä koirat eivät onneksi pelkää sitä paukuttelua.
    Nyt on aamuja ;-) Uusi vuosi alkoi vähän vetisellä kelillä, mutta ulkona tarkenee olla pidempäänkin. Ensimmäisenä menen keräämään raketeista tulleet roskat pois ja täyttämään lintulaudan.

    VastaaPoista
  4. Raketteja ja räiskettä on riittänyt. Nyt on jo uusi vuosi alkanut, mitä tuokin tullessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Nyt ihanan hiljaista. Mitäpä tuonee vuosi tullessaan, toivottavasti ei hyvin pahoja asioita.

      Poista
  5. Näin oli jetsulleen, kahdelta vasta rauhoittui paukkeet ja pääsi nukkumaan. Kissat kauhuissaan sänkyjen alla ja koiruli läähättä ja lujaa. Oli taas eläinten kannalta rankka uusi vuosi ja itsekin tuli nukuttua liian vähän. Mutta oikein iloista uutta vuotta ja kaikkea sydämellisen hyvää vuodelle 2015. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia. Se on harmi kun eläin pelkää,mutta minkäs teet. Meillä Varja katukoira on arka, mutta ei se ole ihmisen kanssa ollessaan moksiskaan raketeista. Mopsi -Martti ja karvaton Mimmi eivät pelkää oikein mitään:-). Olen vienyt koiria pienenä pentuna ulos, kun ammutaan raketteja. Jos pelkäävät, rohkaisen, enkä ole pelosta moksiskaan, vaan yritän kiinnittää sen huomion johonkin mielenkiintoiseen. Vanhempi peloton koira on erittäin hyvä kaveri opetellessa raketeille, On kuitenkin koiria, jotka pelkäävät koko elämänsä pauketta ja se on kurjaa. Syksylläkään ei voi mennä metsään jos on metsämiehiä, kun aseen pamahdus voi jo säikäyttää. Läähätys kertoo kovasta pelosta. Voi koiruli parkaa. Kissoilla voi olla vielä vaikeampaa tottua paukkeeseen. Hyvää alkanutta vuotta ja tuokoon se kaikkea hyvää tullessaan perheellesi.

      Poista
  6. Et usko, mutta usko kuitenkin, niin me väsähdimme jo yhdeltätoista ja menimme nukkumaan. Pari kertaa havahduin, kun kauhea pauke kuului ihan talon nurkalta, mutta minä käänsin kylkeä ja nukuin taas.

    Pensaskuvasi ovat minusta tosi hienoja, oikeita timanttipensaita. Raketteja kuvatessa pitäisi pystyä valitsemaan liikkuvankuvan-asetukset, ei se oikein muuten onnistu. Mutta kyllä tällaiset omat raketit ovat vaikeita kuvattavia millä tahansa kameralla. Pitäisi olla niitä kilometrin korkuisia koko taivaalle räjähtäviä, ennen kuin ehtisi mukaan. Hyvin olet minusta onnistunut.

    Oikein hyvää ja Luovaa uutta vuotta!
    Nyt päästinkin piirtelemään kuvioita! Se on hauskaa ja rentouttavaa, melkein kuin puhelimen viereen tekisi kuvioita. Otetaan rennosti ja annetaan kynän keikkua :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Uuna. Pakkohan se on uskoa, kun noin vakuutat :-)
      Oikein hyvä juttu ettei sen enempää pauke haitannut.

      Puhelimella kuvaaminen on mitä on kun se ei ehdi oikein mukaan, enkä ole ikinä ennen raketteja kuvannutkaan.

      Joopasen joo, tätä pelkäsinkin :-O Kokeilin hiukan. Käsi vaurioitui viime talvena töissä kaatumisen vuoksi ja jäi jäykemmäksi. Kankeaa on juoksuttaa kynää kuvioissa, sitä nostamatta, kun ranne ei oikein taivu hyvin.
      Minulla on silmissä hajataittoa ja nään herkästi viivat kahtena, lasien uusiminen edessä. Nauroin jo miehelle, ettei taida minulta nämä kuviot syntyä. Pitäisi hankkia uudet lasit ja sit jää kamera hankkimatta. Hinta kun on lähes sama kaksitehoisilla sylinterilinsseillä kehyksineen.
      Elämä on....Tervettä ja antoisaa uutta vuotta :-)

      Poista
  7. Hyvää Uutta Vuotta Sinulle Jaana ♥

    VastaaPoista