Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

torstai 1. tammikuuta 2015

Oman tyylilajin kehittely- syntyi shocktangle

Heipsan

Nyt vuorossa uusi tyylilaji.  Tänään totesin peukaloni siirtyneen keskelle kämmentä.
Onhan se toki mahdollista, että se on ollut siellä jo jonkin vuosikymmenen, mutta nyt sen huomasin erikoisen hyvin.

Ranne jäi kaatumisen jälkeen jäykemmäksi, mutta että tälläiseksi kampuraksi, sen tajusin vasta nyt,
Zentanglen hienot koukerot ovat kauniita, täydellisiä, yhdellä piirrolla tehtyjä.
Minun kampurakourani alkaa kurvissa jarruttaa. Ja kurvin jälkeen kumi sutii. Lähdin ensimmäiselle ajolle grafiitti- ja lyijykynäarsenaalilla. Niissä kun on varaa palata kurviin, kumituksen jälkeen.
Oikeita työvälineitä tähän kyseiseen lajiin ei pienessä nyrkkiateljeessani edes vielä ole.

Enkä oikein tiedä "rautakauppaan" mennessäni, mitä työkaluja pitää työmaalle hankkia.

Niinpä ryhdyin harjoittelu yritykseen, josta ei ollut hajuakaan. Tiesin tyylejä olevan useita, mutta mitä, niin siitä ei mitään tietoa. Paperille syntyi yksittäisiä koukeroita, jotka olivat hyvin epämääräisiä. Näyttivät lähinnä, kuin olisin viimeisilläni, yrittänyt kirjoittaa testamenttia. Ei mitään järkeä.

Teemataiteen haasteena on zentanglet. Meikäläiselle termi on vain vihje jostain kauniista.
Zentangleja olen ihastellut joskus googlen-kuvahaussa ja Uunan ja joidenkin muidenkin blogeissa.

Tähän saakka olen tyytynyt vain ihailemaan niitä ja tekijöiden uskomatonta kärsivällisyyttä, sekä käden vakautta.

Vaan että itse niitä nyt olisin yrittämässä???Rakennan taloa ilman työkaluja ja piirustuksia.
Ja vaikka piirustukset löytyisivät, en osaisi niitä tulkita oikein.

Lopputulos voisi olla ihan muuta, kuin mitä on pyydetty. Menisi varmasti tuohon omaan kategoriaani. Tarkoitin omaan mahdollisesti rekisteröitävään tyylilajiini, shocktangleen;-)

Ensimmäinen yritys kaatui täydelliseen rakennusvirheeseen. Paperit roskiin. Aiheeseen on tutustuttava tarkemmin. Ehkä en tuosta aidosta Zentanglesta innostukaan.  Minun olisi vain tehtävä kuvioita omalla tavallani. Opetella joku vapaampi tyyli.

Seuraavaksi tuhertelin  epäonnistumisen tuskaisassa alhossa kynällä paperille sitä sun tätä, aiheen jo hyläten. Ranne ei ole ainoa syy, toinen on silmät, jotka näyttävät viivat joko kaksin- tai puolitoistakertaisena. Kaikkein suurin syy on kuitenkin "rakentajan ammattitaidottomuus".

Nälkäkin siinä tuskassa tuli. "Naapurin kananpojan paistit" uuniin mausteliemessä ja uunikasvikset maustettuna samaan uuniin.

 Nämä maistuvat herkulle. Mausteliemessä purkillinen ananaspaloja liemineen, kermaa, puristettuja valkosipulin kynsiä, sinappia,agavesiirappia, timjamia, paprikaa,chilia,kurkumaa,kanelia,
inkivääriä,mustapippuria,ruususuolaa, juustokuminaa....nam nam.

Uunikasviksissa lanttua, punajuurta, perunaa, porkkanaa, sipulia, valkosipulia, Luomu oliiviöljyä,ruususuolaa,timjamia,rosmariinia,rakuunaa,


Hyvä ruoka parempi mieli, vai miten se menikään...

Epäonnistumisen alho selätetty ja vapaan piirtämisen vuoro.

Vapaa piirtely oli hauskaa ilman päämäärää. Jatkoin niin kauan, että paperi tuli täyteen. Talo kasassa, tarvikkeet käytetty. Ovea ei vain löydy, eikä talo ole talon näköinen :-D Onneksi tästä ei tarvinnut taloa tullakaan. Ja näin syntyi shocktangle.

Nuorimies naureskeli piirustukselleni. Todellinen shokki :-) Kerroin että luovuin alkuperäisestä aiheesta. Ei taida minusta olla taiteilijaksi.

Täytyy myöntää, että nyt saattaa olla liian kova haaste meikäläiselle, taiteen "hanslankarille":-)

Ja nyt iloksi kaikille, shocktangle -tyylilajiin esittely ;-)


Että näin meillä selätetään epäonnistumiset. 
Tekemällä jotain sellaista, missä ei ole päätä ei häntää.
Tärkeintä tässä on, ettei jää "tuleen makaamaan".

Hauskaa pitää olla.
Niin kuin kesällä, sahattiin iltamyöhällä, viimeinen huussin katosta uupuva lauta liian lyhyeksi.
Mies oli juuri kysynyt, että onko viimeinen lauta. "Juu", vastasin. 
"Ollaan nyt huolellisia, että menee oikein".
Siitä tuli niin hauska juttu, että naurattaa vieläkin.
Mies tuumasi, "Leikkaus onnistui hyvin, mutta potilas valitettavasti kuoli".
Aamulla mentiin ostamaan naurussa suin uutta ;-D


Kuulostelen aamulla fiiliksiä, jäänkö shocktanglen tekijäksi, vai yritänkö vielä.

Iloisin terveisin kaikille Jaana





10 kommenttia:

  1. Jopa oli vauhdikas kertomus, sinulla on ollut niin hauskaa piirrellä tätä shoctanglea että jatka vaan samalla linjalla! Ja eihän piirros sen hullumpi ole kuin minunkaan, kukkia, aurinko paistaa ja pari kissaakin löytyy! Positiivisin juttu pitkään aikaan! :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on taas niin ihania kannustavia viestejä :-)
      Hauskaa oli. Ikää kun tulee,osaa ottaa huumorilla jo omat mokat. Pelkäsin, ettei tästä haasteesta tule hauskaa, kun en hallitse millään tavalla tyylilajia.
      Sinulla on kauniita ne työt, ihailin jo sitä edellistä..mielikuvituksellisia, sadunomaisia.
      Joskus nuorena piirtelin samantyylisiä, mutta se jäi ja nyt tuntuu, ettei luonnistu ollenkaan :-)
      Minusta ei ole tekemään mitään tarkkaan rajattua. Vapaus on elämäni tärkein juttu. Jos shocktanglet kelpaa, uskallan osallistua :-) Kiitos Sini :-)

      Poista
  2. Nämä on kuin perhosen siipien hienot läpikuultavat kuviot, samaan malliin vaan ja rohkeasti haasteeseen mukaan. Minä piirsin vaan lyijykynällä. Hauska kertomus päivästäsi ja herkkuakin olet siinä sivussa kokannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Sisko sanoit niin kauniisti, että uskallanko paljastaa totuuden. Oikeassa alanurkassa on hämähäkki piilossa. Sen verkko peittää kuvioita ;-) Perhosen siipi kuullostaa paljon kauniimmalta.
      Ai onnistuu lyijykynälläkin? Pakko oli syödä hyvin välillä, otti jo voimille uusi tyylilaji ;-) Kiitos kommenstistasi.

      Poista
  3. Saat tietenkin pitää uuden hienon keksimäsi nimen, mutta piirustuksesi on myös doodlingia. Googlaa siis DOODLING ja huomaat, että saat vapaat kädet tehdä ihan mitä kuvioita haluat. Aivan kuin puhelimessa piirtäisit kiemuroita.
    Zentangle on niin annettuihin kuvioihin perustuvaa, että ainakaan itse en ollut aluksi siitä kiinnostunut. Nytkin teen ZIA-versiota, jossa koko on vapaa ja omalla luovuudella suuremmat mahdollisuudet.

    Milli halusi näyttää, miten muutamalla kuviolla voi aloittaa zentanglen teon. Moni haluaa varmaan kokeilla ja sitä kautta löytää omat kuvionsa.

    Sitten yksi vihje vielä, koska valitat kättä ja kaarteita. Kuviothan voi tehdä pelkästään esim. suoriin ja suorakaiteenmuotoisiin kuvioihin perustuen. Ei ole pakko kaartaa lainkaan. Etsi itsellesi paras tapa tehdä. Nyt on aika taputtaa itseä pyllylle ja sanoa, hyvä minä, kyllä tästä selvitään. Tämähän onkin tarkoitettu harjoitteluksi ja etenkin leikiksi.

    Sitäpaitsi pidän piirroksestasi, siinä aurinko herättää luonnon hehkumaan. Olet nähnyt paljon vaivaa ja piirtänyt monia hienoja kuvioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Doodling kuullostaa mukavalta, jotenkin niin kansanomaiselta ;-). Ehkä se tyylilaji sopii tällaiselle "nyrkkipajan hanslankarille".
      Muistan kun ensi kerran katselin sivujasi ja näin kaikki ne kauniit zentanglet. Olin aivan niiden lumoissa.
      Tiesin etten koskaan saisi aikaiseksi sellaisia. Kärsivällisyyteni ei edes riittäisi sellaiseen yritykseen ;-) taidoista puhumattakaan. Menee jo niin vaikeaksi.
      Tein ennen kohtalaisen hyvin pyöreätkin muodot käsivaralla, nyt ei onnistu. Kauniin jäljen tekeminen viivaan on tällä kädellä ja silmillä vaikeaa.
      Hauskaa oli eilen kun vahvistin viivoja ja ne karkasivat välillä silmistä. En vain nähnyt niitä. Ei tiedä itkeäkö vai nauraa ;-)
      Piirustus on mitä on. Se on tehty vain siksi, ettei yritys onnistunut. Hauskuutin sillä itseäni ja perhettä.
      Tutustun siihen doodlingiin ja teen yhden. Jos onnistuu edes jotenkin, niin osallistun. Sisuahan minulla on, päätös vain uupuu ;-D. Kiitos taas kerran kannustuksesta ja ohjeistasi.

      Poista
  4. Ilmanmuuta jatkoa seuraa, ihania koukerruksia ja kuvioita. Kokonainen elämäkerta, kun alkaa tutkimaan. En ole sen viisaampi, vaikka olen niitä joskus muutaman yrittänyt, enkä aiokaan mukautua säädöksiin, tekemisen ilo häviää liialla kurialaisuudella. Joten luodaan, ei suoriteta :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Aina ihanainen, koukerruksia tosiaan ;-)
      Olen kanssanne samaa mieltä tekemisen ilosta, luodaan.
      Mieli vain tuppaa suorittamaan, kun joku homma ei ole tarpeeksi hallussa. Kiitos "jalat maahan" neuvoista :-)

      Poista
  5. Hauskasti kirjoitit ja piirroksesi on hieno! Omaa ensimmäistäni en olisi kehdannut näyttää, se ei ollut lähelläkään sitä mitä tämä sinun. Aluksi käsi tärisi ja viivat olivat kuin purettua villalankaa, mutta tehdessä käsi yllättävästi tulee vakaammaksi. Omanlainen tyyli on sitä parasta ja rentouttavaa! Tulet vielä hämmästyttämään meitä töilläsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Tämä nyt on vaan sellainen sekasotku. Piirtelin ensin kaikkea ja päälle seitin. Sen jälkeen alkoikin olla jo niin sekavan näköinen, että piti lopettaa ;-)
      Käsi tärisee, mutta minkäs teet. En saa vieläkään suoria viivoja vaikka olen kokeillut tussia jo kahteen työhön.
      Hämmästytän varmaan,vai pitäisikö sanoa, shokeeraan ;-)

      Poista