Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

perjantai 31. lokakuuta 2014

Tuloerojen kasvu ja pitkäaikaistyöttömyys

Hei

Tänään taas vaihteeksi kirkas, kaunis pakkasaamu. Ilma on raikas ja viileä.

Tällaisena aamuna,kun ulkona on kaunista ja houkuttelevaa, on ikävää herätä päänsärkyyn.
Niskakin on niin jäykkä, että ei paljon kärsi päätä käännellä. Akillesjänteet aristavat, joten kävely aamulla on kuin ankalla, mutta siitä sitä vertyy, kun liikkuu kivusta huolimatta. Siis pienoisia käynnistymisvaikeuksia aamuisin.

No, siihen tottuu, kun usein sattuu ;-)

Periksi ei silti anneta. Aloin tuunata säilyketölkkejä. Ovat hernekeittopurkkeja, noin litran tilavuudeltaan. Käytin ilmastointiteippiä, joka on askartelussa niin suosittua. Teippasin kaksi purkkia ja tuhrasin niiden pintaa mustalla maalilla.

Ajattelin ostaa niihin sypressit, tai joulukukat  ja koristella ne sitten jouluisiksi.

Jahka ovat kokonaan valmiit,laitan kuvat taas tänne.

Kuulin uutisista, että tuloerot ovat yhä vain kasvaneet alueittain.
Sanomattakin, on ollut selvää, että täällä Itä-Suomessa, on ollut jo pitkään näin. Ja varmasti vain pahenee, niin kuin monella muullakin alueella.

Uusia palkattaessa, nuorten lähtöpalkka on usein alhaisempi, kuin vanhemmilla työntekijöillä oli aloittaessa. Työntekijät joutuvat tinkimään, jopa palkanlisistä, ym.
Elintarvikkeet, energia,asuminen, kaikki kallistuu.

En ymmärrä tällaista yhtälöä. Jos ihminen ei saa työstään, edes elämiseen tarvittavaa rahaa, onko siinäkään mitään järkeä? Se kuormittaa myös yhä enemmän sosiaalimenoja.

Nyt, kun etelä-Suomessa pitkäaikaistyöttömyys on alkanut rajusti kasvaa, puhuttiin siitä, kuin yllättävästä tilanteesta. Suunta siihen on ollut hyvin selkeä. Ikääntyvien syrjintä, on myös asia jolle ei ole tehty mitään. Totuuden kieltäminen on helpompaa ja halvempaa:-)

Meillä ja monella muulla alueella nämä ongelmat, ovat olleet jo pitkään, mutta ei se ketään ole oikeasti kiinnostanut.
Asialle ei ole tehty mitään sellaista, mikä olisi auttanut. Tuntuu, että ainoa muutos on se, että tilastoja on opittu kaunistelemaan "vippaskonstein".

Puhutaan yksilön omasta vastuusta. Miten se on mahdollista, jos siihen ei anneta mahdollisuutta?
Jos palkka ei riitä elämiseen, tai et yksinkertaisesti saa työtä, miten elätät itsesi? Onko yksilön vastuun ottaminen suomeksi, elä tai kuole, who cares?

Puhutaan työn välttämisestä työttömän kohdalla. Miksi aina leimataan työtön työnvieroksujaksi, vain siksi että joku tekee niin? Ovatko kaikki kansanedustajat vilpillisiä, jos muutama heistä jää siitä kiinni?

Nuorten opiskelijoiden tilanne on myös todella huono. Tukiverkostoa ei opiskelupaikkakunnalla usein ole ja monella ei ole mahdollisuutta taloudelliseen tukeen kotoa. Opintolaina on ainoa mahdollisuus edes yrittää pärjätä. Ja sekään ei aina riitä, vaan rahat loppuvat.

Entäpä, kun työtä ei löydy valmistumisen jälkeen? Millä maksat opintolainasi?
Ajat eivät ole tosiaankaan, niin kuin ennen. Ennen sai työtä, kun opiskelu päättyi.

Jääkö opiskelu tulevaisuudessa, vain niiden etuoikeudeksi, joilla on taloudellisesti siihen varaa, oman, tai suvun avulla?

Tätäkö on vastuun ottaminen omasta elämästä? Eikö juuri tällainen yhteiskunta ruoki vastuuttomuutta, lain kiertämistä, keinottelua?

Surullista.

Nämä ajatukset tulevat siitä, että minua riipaisee ihmisten eriarvoisuus. Se, että kaikki eivät pääse aloittamaan samalta lähtöviivalta. Ja niiltä huonompiosaisilta vaaditaan vastuun ottamista omasta elämästä, kun toisia auttaa perhe ja suku. Jopa kesä- ja vakituisia työpaikkoja järjestyy suvun avulla.
Nepotismia on varmaankin lähes kaikilla paikkakunnilla.Muut ottavat sen vastuun. Oikeudenmukaistako?

Tiedän, että nämä jutut ovat tylsiä. Kuka nyt haluaa päiväänsä pilata ikävillä asioilla.
Painetaan villaisella ja unohdetaan koko juttu ;-))

(En ole poliittisesti sitoutunut yhteenkään puolueeseen, ajattelen asioita vain oman oikeudentajuni mukaisesti.)


Tuiki, tuiki tähtönen. Iltaisin sua katselen

4 kommenttia:

  1. Viisaita ajattelet ja kirjoitat.

    Huomioini kohdistui nyt aamukipuihisi. Täällä kun aamuherätys on välillä tosi ankeaa ja kivuliasta. Onko sinulla jokin reumasairaus? Ei ole pakko vastata, jos et halua puhua asiasta täällä.
    Minulla on ollut vuosia nivelkipuja, mutta nyt vasta ollaan pääsemässä kivun syyhyn, joksi osoittautui harvinainen addisonin tauti. Vielä ei ole lääkitys auttanut riittävästi, eivätkä kaikki kokeetkaan ole valmiita. Ihmettelen vain sitä, että eikö tätäkin yhtä verikoetta voitaisi ottaa niiltä, joilla on selvittämättömiä nivelkipuja. Tämäkin oli kiinni yhden viisaan lääkärin ajatuksesta. Kiitän häntä lopun elämäni, josta olisi ilman häntä tullut ankea ja lyhyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että sait lopulta diagnoosin. Sehän on todellakin tappava tauti, ilman lääkitystä.
      Minulla on diagnosoitu Sjögrenin syndrooma ja lisäksi vahva epäily nivelpsorista. Mausteeksi astmaa, ym ;-)
      Kaikkea ei ole vieläkään selvitetty.
      Aamujäykkyys kestää pari tuntia. Sängystä on tukirankakipujen ja päänsäryn vuoksi noustava aikaisin.Nivelet kipettyvät ja jänteet tulehtuvat yhtenään.
      No, elämä on:-) Jos ei mitään ikävää, ei arvosta silloin hyvääkään. Pitää yrittää löytää aina jotain hyvää pahastakin, niin pärjää.

      Poista
    2. Minullakin on astma ja kilpirauhasen vajaatoiminta, yhdessä vaiheessa epäiltiin juuri Sjögreniä ja nivelpsoriasistakin on suvussa.
      Aamu ei ole yhtään mukava nykyisin ja illaksi tuo luonnon kortisoli hiipuu, joten sitten alkavat vaivat taas, mutta tapletteja ei voi ottaa illalla, kun sitten ei saa nukuttua ja näkee painajaisia. Aika konstailemista on, mutta minulla on onneksi tuo taide. Yhdessä vaiheessa jätin sen kokonaan allergioiden takia, mutta nyt tuon google plussan innoittamana (ja siellä näkemieni upeiden vesiväritöiden takia) olen innostunut tekemään vesivärillä. Se on kevyttä ja siinä kivut unohtuvat.

      Poista
    3. No, eipä ole helppoa sinullakaan. Nämä sairaudet tuppaavat kasaantumaan. Käytin kortisonia kerran 20mg annoksella ja yöt oli kauheita. Mainitsemiasi painajaisia ja valvomista.
      Pienillä annoksilla ei taas ole apua nivel- ja jännetulehduksiin.
      Päätä ja silmiä särkee nytkin. että vedet vuotaa silmistä ja olkapää ei antanut nukkua. Sisulla vain eteenpäin ja tekemään jotain mukavaa.
      On erittäin tärkeää, että elämässä on sisältöä, muutakin kuin nämä sairaudet. Luovuus on lahja, josta on paljon iloa itselle ja kanssaihmisille.
      Olet niin lahjakas, että olisi jo tuhlausta, jos jättäisit taiteen.
      Ja niin kuin sanoitkin, kivut unohtuvat : -)

      Poista