Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

lauantai 15. marraskuuta 2014

Lupaamani epäonnistunut työ.....

Hei vaan

Lopultakin sain kääpäkannon kuvan valmiiksi. Huh, mikä urakka. Oli vaikea työ aloittelijalle ja se näkyy työn tuloksessa.

No, yrittänyttä ei laiteta. Nyt tuli se täydellinen epäonnistuminen, jonka lupasin näyttää.

Ensin kuva kääpäkannosta, joka on aikaisemmassa postauksessani.
Yritin skannata piirrosta Skanneri hajosi. Kamera hajosi aikaisemmin syksyllä.
Joten kuva on otettu puhelimen kameralla.

Tämä päivä on epäonnen päivä. Kaadoin vahingossa lasillisen pakuriteetä päälleni ja keittiön matolle. Tytär keitti illalla taas pakuria ja se kiehui liedelle.

Ja sitten vielä tämä piirustus. Loppui into kesken. Tiedän, että käävät eivät näytä piirroksessa "karvaisilta".
Korjasin sen asian luonnokseen, mutta kannon päälliosaa en saanut nätiksi. Jätin luonnoksen rauhaan, enkä kuvannut edes kääpien muutostyötä, vaan tämän keskeneräisen kuvan jätin tänne.

Kuvasta uupuu kaiken lisäksi, kasvit, oksat ja lehdet, jotka olivat kuvan etuosassa. Kuva oli jäänyt hiukan vinoon kuvatessa ja leikatessani sitä kuvankäsittelyohjelmassa,jäi pois myös siivu alaosasta.

Tässä on nyt sitten se paha moka, joka oli tulossa, jossain vaiheessa.


Ja tässä piirrokseni kuvasta.



Käävät ovat liian vaaleat ja tasaiset pinnaltaan. Kannon yläosa liian ehjä ja tasainen. Mikäli into riittää, korjaan yläosan. Tai sitten en.

Yritän jotain helpompaa........Terveisin tunari ;-)

2 kommenttia:

  1. Joskus taiteilijan silmä korjaa luonnostaan sen, minkä alitajuisesti tietää olevan kuvalle hyväksi. Esimerkiksi nyt tässä kuvassasi olet tasoittanut kannon yläosaa, jotta käävät erottuisivat paremmin. Jos olisit tehnyt jokaisen roson kantoon, yläosasta olisi tullut levoton. Jos olisit värittänyt käävät tummemmiksi, ne eivät erottuisi kannosta. Jos,..jos...Mieti siis sittenkin vielä, mikä on lopputuloksen kannalta työllesi parhaaksi, vai onko niin tärkeää seurata sitä, mikä on luonnossa. Joskus taiteilija joutuu siirtämään puuta vaikka viisi metriä, koska se on sommittelun kannalta tärkeää.
    Kuvasta on aloittaessa usein apua, mutta työtä jatkaessa kannattaa uskoa vain alitajuntaansa ja omia silmiään ja tehdä työstä oman näköisensä.
    Jos ihan välttämättä haluat tehdä käävistä karvaisemmat, voit tehdä kevyesti karvoja noihin käävissä oleviin varjoviivoihin.

    Nyt vain kääpäkuva komeasti nastoilla seinälle ja taputus ohimennen: kyllä sinä hyvä olet :-)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Uuna kommentistasi. Työ on oikeasti mielestäni kauhea.
    Sanoin aiemmin laittavani huonotkin työt näkyville, koska haluan olla rehellinen.
    Olet täysin oikeassa, että jätin yläosan tuollaiseksi ensin tarkoituksella. Ja käävät vaaleammaksi. Ei toiminut.

    Ajattelin piirtäessäni,että on vaikeaa piirtää täysin kuvan mukaan. Kannossa on niin paljon rosoja, ettei niitä saa piirrettyä.
    Jokainen asia opettaa, onnistuminen ja virheet. Jälkimmäiset ehkä enemmän.
    Nyt yrittäisin tehdä kantoa huomattavasti pelkistetymmin. Ongelmani on aina, että yritän tehdä kaiken, just niin kuin mallissa. Ja se vie kuvasta sen oman mielikuvituksen. Sen kuinka sen näkee ja tuntee. Tontun piirsin ihan omalla tunteella ja mielikuvituksella.
    Vaikka sekin on aloittelijan työ, niin se on tullut sieltä omasta päästä. Se on minun tonttuni.

    Valokuvassa linssi tallentaa kohteen todellisena. Mielikuvitus tekee piirrettävästäbkuvasta erillaisen.

    Siihen se kaatui piirtämiseni aikaisemmin, etten antanut mielikuvitukselleni valtaa ja kädelle lupaa, piirtää vapaasti vaan niin kuin oletin sen pitävän tehdä.

    VastaaPoista