Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

tiistai 18. marraskuuta 2014

Joulutontun aloitus ja rautalanka- ja tuohisydämet

Nyt lopultakin aloitin joulutontun teon.


Ensin tein rautalangasta tontun rungon. Minulla oli entuudesta jäänyt muovitettua rautalankaa, jota en ole enää tarvinnut mihinkään. Ajattelin käyttää sitä tontunrunkoon, että saan sen pois varastosta.
Vaahtomuovilevy on vanhasta sohvan runkotyynystä purettu. Vanulevyä oli tuolien verhoilusta vielä jäljellä. Käytin ne loppuun.


Seuraavaksi nyöritin rungon ympärille ohuesta vaahtomuovilevystä leikattua suikaletta.
Vaahtomuovin päälle nyöritin vielä vanulevystä leikattua suikaletta.


Seuraavana on vuorossa tontun pää. Siihen pitää käydä hakemassa kaupasta täytevanua.
En ole päättänyt vielä, tuleeko siitä tyttö, vai poika, Vaiko iäkäs nainen, tai mies.
Se ehkä selviää, kun teen tontun kasvot ja hiukset:-)

Leikin tänään puhelimella ja otin kuvia ruosteisista rautalanka- ja tuohisydämistä.


Toisen kuvan otin mustavalkoisena.


Kolmas oli puhelimen julistekuva-asetuksilla.


Nyt juon kääretorttukahvit ja lähden ostamaan vanua ja silmiä ym. tontulle.
Ehkä huomena on jo jotain näytettävää.

Joten kahville siis.....

2 kommenttia:

  1. Olen tehnyt samalla systeemillä, siis rautalankaluurangolla, hahmoni, jotka seikkailevat Koipeliini ja Tassu -kirjassa. Se onkin ainoa kirja, jota myytiin ympäri Suomea. Runokirjat eivät oikein kiinnosta kuin ihan muutamia.

    Rautalankasisus on siitä hyvä, että tontun saa mitä mainioimpiin asentoihin istumaan milloin mukaan ruokapöytään, milloin ikkunalle katsomaan pimenevään iltaan.
    Odotan innolla tontun valmistumista ja sitten kuvia siitä. Mielenkiintoista nähdä, kuka hänestä tulee :-)

    VastaaPoista
  2. Juu katselin äsken kuvausta tuosta kirjastasi. Siinä oli niiden hahmojen kuvat myös. Hauskoja hahmoja. Runokirjojasi oli kehuttu myös kovasti.
    Pidin paljon runoistasi, jotka ovat blogissasi. Niissä on niin paljon sisältöä, ei vain sananhelinää.

    Tein pari vuotta sitten pääsiäisnoidan. En laittanut rautalankaa sisälle. Harmittelin jälkeenpäin, kun jouduin vaatteiden alle piilotetulla rautalangalla tukemaan sen luudanvarrelle lentoasentoon.
    Tein yhdet kasvot tontulle, enkä ollut tyytyväinen. Joten huomena uusi yritys :-). Se on taas sitä minun pahettani. Luon mielikuvan, jonka mukaan teen työn, liian orjallisesti. Menee aina vaikeimman kautta.
    No, tuleepahan harjoitusta. Mestariksi en kuitenkaan kerkeä, ikä loppuu kesken ;-)

    VastaaPoista