Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Teemakuun kollaasin helmikuun haaste 1/6

Helmikuun teema:
Luovuutta itsetehdyllä
LEIMASIMELLA / LAATALLA
 tai grafiikkavedos

1/6

Kaikkien pöllöjen äiti :-)

Tästä tuli täydellinen katastrofi!
Kuvaa mielialaani :-)
Hän on yhtä pelokkaan näköinen, kuin tekijänsäkin.


Akryyleillä tehty, kokoon A4
Pohjaväri painettu alla olevalla muotoon leikatulla pahvinpalalla, 
sekä pienellä lasilevyllä. Kuun leimasimena solumuovipyörylä.
Mistä lie purkista tullut ja talteen laitettu.
Olen ollut varma, että jossain tarvitsen :-DD
Säteet kuoharipullon korkin suojana olevalla ryppyisellä foliopalalla.

Pöllön osat leikattu gluteenittoman pastan paketista.
Silmät painettu pikkusormella.
Painovälineinä myös kuumaliimasta tekemäni kuviot.
Sekä ohut vaahtomuovi palanen töpöttelyyn (valkeat pyörylät)

Ja lopussa olin varmaan enemmän maalissa, kuin itse työ!
Innostuessani olen pitelemätön :-DD

Meinasin jättää haasteen tällä  kertaa. 
Vaan ehkä on parempi,että touhuan koko ajan.
Ajatukset ovat ihan muualla ja keskittyminen vaikeaa.
Olen ainakin nyt yhden tehnyt.
Loppuun saattamisesta ei valitettavasti ole takuuta.

Tässä painotarvikkeeni.




Täällä lisää teemakuun kollaasin haastetöitä :


30 kommenttia:

  1. Tämä ei ole ollenkaan huono, päinvastoin hieno! Tykkään tämän sommittelusta, väreistä ja siitä ettei rajat ole selvät.Siinä se katselee maailmaa..
    Ja ikävää että sinulle on siellä murheita, lähetän voimaa!!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Esther, on melkoinen sekamelska, niin kuin ajatuksenikin :-)
    Arvaatkin varmaan syyn :-( Olen todella huolissani tilanteesta.

    VastaaPoista
  3. Työsi on erittäin kaunis ja maahenkinen. Hieno aloitus. Harmi kun sulla on huolia, mutta voimahali.

    Minunkin sormeni ja koko kädet olivat sutussa monena päivänä, pitäisi olla erillinen huone missä voisi taiteilla. Kivat työvälineet, kiitti vinkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkoinen sekamelska on työni, niin kuin ajatuksenikin. Huolia on läheisen vuoksi. Toivottavasti asiat menee parempaan päin.

      Ihanaa olisi oma työhuone, missä voisi rauhassa sotkea ;-)
      Kiitos Sisko <3

      Poista
  4. Voi kuule, olen itse poistellut maaliläiskiä kamerastani, kun kuvaan noita eri tekovaiheita. Seinien, verhojen ja pöydän tahroista en enää jaksa välittää :D

    Taidehan on mielen tuote, se kumpuaa sisältä, joten kaikki mitä tuotat, on tärkeää, ei turhaa.
    Ja sitä paitsi, tuo pöllö on sympaattinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, no onneksi joku muukin sotkee kuin minä :-)
      Kiitos Susu sanoistasi, lohduttavaa. Jollain lailla on pelkoja ja huolta purettava.
      Askartelin yhtenä aamuna munakennosta pääsiäispupun viiden aikaan aamulla. Seuraavan päivänä virkkasin keväthatun. Mitähän vielä ??

      Poista
    2. Hih niin varmaan ja sittenhän jo onkin joulun vuoro ;-DDD

      Poista
  5. Taiteillessa unohtuu murheet, kun värit läiskyvät ja luovuus riemuitsee. Monenlaista leimasinta tässä käytit, paljon vinkkejä.
    Työsi viisas pöllö tuli sinulle kertomaan neuvoja ja lohduttamaan. Saattaa joku voimaloitsukin olla mukanaan :)
    Upea maalaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Millin se voimaloitsu tulisi nyt tositarpeeseen! Monenlaista käytin ja sain aikaiseksi melkoisen sekamelskan :-D

      Poista
  6. Pöllöllä pitää pöllön silmät ollakin.
    Mielenkiintoisia välineitä ja hienoa jälkeä niillä syntyi.
    Pöllö lehahti siihen sinua lohduttamaan ja viemään ajatuksesi hetkeksi muualle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauhusta on silmät pöllöllä selällään, kuin minullakin. Työnsin kaappiin piiloon, mutta kaivoin aamuaikaisella esille ja skannasin tänne.
      En muutakaan nyt pysty tekemään..
      Kiitos kommentistasi <3

      Poista
  7. Kaunista jälkeä monipuolisilla välineillä. Hieno työ!
    Kiva lukea miten työ syntyi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liplatus, jos olisin vielä kuvannut tekemisen, olisi muuttunut tragikomediaksi.
      Suttuista puuhaa !

      Poista
  8. Joskus käsillä tekeminen, varsinkin tällainen luova, auttaa kestämään murheita paremmin, ainakin hetkellisesti. Ajatukset siirtyvät sormenpäihin ja purkautuvat paperille. Säikähtänyt pöllökin on kietonut siipensä suojaavasti ympärilleen.
    Kokeilin tuota kuumaliimamuovailua, mutta kuviot jämähti pysyvästi alustaan kiinni, miten sinä siinä onnistuit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, käsillä tekeminen helpottaa. On pakko kiinnittää huomiota siihen työhönkin ja pää saa välillä "levätä"
      Kokeilitkos leivinpaperia tai kuumaa kestävää silikonialustaa?
      Kiitos kommentistasi :-)

      Poista
    2. Leivinpaperi.. äh, kiitos vinkistä!

      Poista
  9. eikun toi pöllö on aivan valloittava.vähän pöllämystynyt pöllö

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pöllämystynyt se on. Olisin voinut laittaa vaikka kysymysmerkit silmiksi :-)
      Kiitos Asta kommentistasi

      Poista
  10. Ei tää mikään katastrofi ole. Pöllö on suloinen, hän on vain vähän ujo ja arka - lähetän paijauksia ja pusuja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkoinen katastrofi se minulle oli ;-)
      No siinä se on itseensä kääriytyneenä ja miettii murheitaan. Toivottavasti päästään pian lentoon :-) Kiitos kommentistasi Riitta

      Poista
  11. Kekseliäisyyttä sinulta löytyy.Ihana pöllö.Se on juuri niinkuin pitääkin pöllön olla isoine silmineen ja omassa kolossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos RaijaAnnikki, siinä se pakkaskuutamolla pällistelee ;-))

      Poista
  12. Jestamandeera miten osaakin olla upea ja mieluisa. Varsinkin aihe on aivan niin minua niin minua. Olet kyllä taitava.

    VastaaPoista
  13. Äläpäs ole liian vaatimaton ;-) Suo anteeksi, mutta tämä työ sai minut melekein kikattamaan :-))))Se on niin hauska ja mainio, tosi hyvä kotikutoisilla leimausvehkeillä tehtynä!! Sinulla taitoa riittää!

    VastaaPoista
  14. Minusta tämä on lapsipöllö, joka odottelee vähän hämmentyneen oloisena emoa pesälle. Hauska ja ilmeikäs työ.

    VastaaPoista
  15. Kuule, näkisitpä vain mun keittiöni silloin, kun luovuus pakkaa päälle!
    Olen sen jo oppinut, että matot heitän sivuun, koska ne kuitenkin tahriintuvat ja niistä ei värejä niin vain pois otetakkaan.
    Mutta se sotku sen jälkeen...joskus oikein pitäisi kuvata keittiö ja kaapit ja lattia sen jälkeen, kun oikein innostun ja sormenjälkiä on joka paikassa vielä monta päivää vaikka kuinka käsiä välillä pesisinkin, hi!
    Mutta ihana pöllö!

    VastaaPoista
  16. Niin symppis pöllö. Minusta työsi on hauskan näköinen kokonaisuudessaan. Mieleeni tulee, että pöllö sanoo hiukan pelästyneenä: "Apua, mikä se oli? Mistä tuo ääni kuului?"

    VastaaPoista
  17. Hämmennys välittyy pöllöstä kyllä! Kerrosten ja välineiden määrä tuo vahvaa syvyyttä työhön. Minusta on turha stressata (vaikka stressaan silti) haasteista ja kuuden työn aikaansaamisesta kollaasiin: haaste on selätetty, kun kerran edes kokeilee. :) Ja tässä olet kyllä kokeillut monipuolisesti kaikenlaisia välineitä, useamman työn edestä! :)

    VastaaPoista