Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Luontokuvia ja vähän muutakin Pielisen saaresta

Terveisiä saaresta. Oltiin mökillä torstaista sunnuntai-iltaan.
Keskiviikkona käytiin jo lämmittämässä mökkiä.

Ihanaa ja rauhoittavaa.

Otin paljon kuvia. Nyt vain osa niistä. Parhaat jää vielä odottamaan.

Perjantain aamuaurinko. Metsärajan takana pilkottaa :-)
Hetken päästä paistoi jo tosi kauniisti ja häikäisi silmiä aamukahvilla.


Kuva näyttää enemmän ilta- kuin aamukuvalta.


Lauantaina oli aamulla eri näköistä.
Kaunis usva leijui järven yllä.


Auringon säteet siivilöityivät ihanasti usvan läpi rantakivikossa.


Aurinko alkoi pian lämmittää ja usva haihtua.


Metsäretkelläni törmäsin komeaan haarakkaaseen.


Tämän ihanuuden kuvasin puhelimella tänä aamuna.
Luonto on täynnä ihmeitä, vielä näin vanhalle menninkäisellekin :-)


Varaston ovi on tarkoituksella jätetty tällaiseksi.
Se on niin kaunis, ettei raaski maalata :-)


Tämä puuauto on koristeena mökin pihalla.
Kuopus rakensi sen aikoinaan isänsä kanssa, ajankuluksi mökillä :-)


Tämä komeus kasvaa koiriemme haudalla.
Paikka on rannan lähellä. 
Joka vuosi kukat kukkivat kauneimmin juuri haudalla.
Veden läheisyys suojaa pakkaselta ja antaa kosteutta.
Kukat viihtyvät siellä todella hyvin.
Syyskuun lopun kukkasiksi melkoisen runsasta ja kaunista :-)


Linnut valmistautuvat muuttoon, osa on jo mennyt.
 Isoja ja pieniä muuttoparvia. 
Kuikka äänteli pari päivää lähistöllä. Pidän sen äänestä hyvin paljon.
Korppi huuteli tarinoitaan ja joutsenet ääntelivät lentäessään.
Eilen illalla ison muuttolintuparven ääntely kaikui saaren takaa.

Talitintit sirkuttivat metsässä ja pihalla.

Puhdistimme linnunpöntöt. Surullista.
Yhdessä ei pesintää.
Toisessa onnistunut pesintä.
Kahdessa ei onnistunut. Sinitiaisen poikaset olivat kuolleet.
Ja toisessa pöntössä 7 kuoriutumatonta munaa. 
Toinen surkea lintuvuosi. 

Metsäkanalintuja oli saaressa aina  paljon. 
Ja isoja poikueita.
Nyt kahden huonon vuoden jälkeen ei juuri ollenkaan.
Ja niitäkin vähiä metsästäjät ampuvat minkä ehtivät.

Tällä meiningillä ei ole kohta mitä metsästää.
Tänä vuonna olisi pitänyt ehdottomasti kieltää metsäkanalintujen metsästys.
Siinä liikkuu niin isot rahat, 
että ennen metsästetään linnut loppuun, kuin rauhoitetaan.
No, näin se loppuu joka tapauksessa.
Surullista ja typerää :-((
Ahdistaa ihmisten itsekkyys ja ahneus.

En tiedä mitä luonnolle tapahtuu, mutta se muuttuu nyt rajusti koko ajan.
En koskaan ole nähnyt niin vähän itikoita saaressa,
 kuin tänä ja viime kesänä.
Kimalaisia, jotka ennen työntyivät aina jostain mökkiin, 
en nähnyt tänä kesänä juuri ollenkaan.
Luonnon mehiläisiä ei juurikaan. 

Runsaasta lepakkokannasta oli iltalennoilla enää yksi, 
kun joitakin vuosia sitten niitä näki monessa paikkaa useita.
Sammakoita oli vielä viime kesänä niin paljon, 
että varoa sai päälle polkemasta.
Nyt syksyllä vähemmän, kuin koskaan.

Seuraan luontoa paljon ja huomaan vaihtelut.
Näin suuria vaihteluja niin monessa asiassa samanaikaisesti,
 ei ennen ole ollut.

Nyt pitäisi ottaa kädet silmiltä ja suun edestä, sekä sormet korvista 
ja tehdä asialle jotain, jos enää mitään on tehtävissä.
Ei voi vain vaieta, olla näkemättä, kuulematta.

Mitä me jätämme tuleville sukupolville?
Emme mitään, muuta kuin tuhoa ja hävitystä.

Ihastelen ja ihmettelen luonnon kauneutta,
mutta samalla tunnen ahdistusta ja tuskaa,
kun nään, mitä me ihmiset sille teemme.

Kaikesta huolimatta hyvää alkavaa viikkoa 
ja viisaita tekoja ja päätöksiä :-)





26 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia ja asiaa tekstisi.

    Säädöksiä luodaan mutta sieltä mennään mistä aita on matalin.Ja joissain kohdissa ei ole aitaa ollenkaan.Vaikka paperilla ehkä olisikin.Länsimaissa näistä asioista puhutaan ja jopa tehdäänkin jotain mutta kun mennään Aasiaan ym siellä ei edes puhuta. Kulttuurit niin erilaisia ja asenteet luontoon, eläimiin ym ja jopa ihmisiin. Mutta totta ihminen tuohoaa itse itsensä. Kun luonto on mennyt ei jää mitään.

    Sinulle myös hyvää tätä alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Esther kommentistasi, Näin on, lait ja asetukset eivät hyödytä mitään, ellei niitä noudateta ja valvota. Ja monessa maassa luonnonsuojelua ei noteerata mitenkään.

    Länsimaissakaan ei riittävästi puututa asioihin. Vain nimellisesti.
    Liika metsästyskin tuhoaa luonnon tasapainon. Katovuosina metsästystä tulisi rajoittaa, mutta ei haluta.

    Luulen, että mehiläiset ja kimalaiset kärsivät todella paljon kasvinsuojeluaineista.
    Viime kesänä pesämehiläisiä ja luonnon mehiläisiä lensi saareenkin törmäillen ihmisiin ja seiniin. Niitä löytyi kuolleena kuistilta ja seurasimme kauhulla niiden tokkuraista lentoa ja kuolemaa.

    Tämä kertoo ihmisen suuresta välinpitämättömyydestä ja riittämättömästä luonnon suojelusta.

    VastaaPoista
  3. Upeita maisemia, veden äärellä on aina rauhoittavaa ja vettä>merta, järveä voisi tuijotella loputtomiin. Usvaa on tullut itsekin kuvattua, usvassa on eittämättä jotain mystistä. Perjantai iltana oli niin sankka sumu, että hyvä kun näin ajaa usvassa. :)

    Mukavaa alkanutta viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia, veden äärellä on rauhoittavaa.
      Tiellä on vaarallista sumuaikaan, samoin järvellä, kun ei nää juuri eteensä.

      Poista
  4. Hienoja kuvia ja asiallista kirjoitusta.

    Järvi on niin hieno ruskoineen ja sumuineen. Pieni auto on muistona lapsuudesta. Komea sieni ja metsän antimia olet kuvannut. Metsä ja luonto on hieno, kunhan se säilyisi.

    Hyvää viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sisko, luonnossa on syksyllä kaunista ja kuulasta.
      Iso oli haarakas. Pienempiäkin oli, mutta tämä suurin.
      Auto on niin rakas, ettei raaski hävittää :-)

      Poista
  5. Niin sielua rauhoittavaa on katsoa noita maisemia.

    Eurooppa tekee hommia päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseksi. Kioton ympäristösopimuksen mukaan sopimuksen allekirjoittaneet ja ratifioineet maat ovat sitoutuneet vähentämään päästöjä. Amerikka on allekirjoittanut, mutta ei ratifioinut sopimusta eli siellä ei tehdä käytännössä juuri mitään päästöjen suhteen. Ja Amerikka kuluttaa valtaosan maapallon energiasta. Kiinan osuus on kasvanut, mutta ei yllä vielä esim, EU:n tasolle. Varmaan jossain vaiheessa näin tulee tapahtumaan.

    Niin kauan kuin kaikkia valtioita ei saada sitoututetuksi ilmastosopimuksiin, ei minkäänlaista muutosta parempaan ole näkyvissä :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos SusuPetal, totta puhut. Ilmastosopimus on yksi ratkaiseva tekijä. Tosin se ei enää riitä ollenkaan pysäyttämään maapallon tuhoa.

      Tsernobylin ja Fukushiman kaltaisia ydinvoimalaonnettomuuksia ei enää tarvittaisi lisää.
      Väestönkasvu jatkuu räjähdysmäisesti ja tulee koitumaan pian suureksi ongelmaksi.

      Maatalouden teholannoitus ja kasvinsuojeluaineet koituvat vesistöjen ja pieneliöiden, sekä hyönteisten tuhoksi.
      Yksityisautoilu vain kasvaa, koska poliittisilla päätöksillä supistetaan julkista liikennettä, varsinkin harvaan asutulla seudulla. Lento ja laivaliikenne ei ainakaan vähene.
      On niin paljon yksittäisiä asioita, jotka yhdessä tekevät luonnon suojelusta mahdotonta. Kulutus ja liikevoitto pitää olla koko ajan kasvusuunnassa ja se on luonnon kannalta varma tuho. Ja me ihmiset emme halua luopua mistään, joten vauhti vain kiihtyy :-(

      Poista
  6. Onko Pielisen rannoilla joka puolella tuota kivikkoa? Olemme kerran yöpyneet yhden lierintäalueen mökissä ja ranta oli juuri samanlaista kivikkoa kuin sinulla yhdessä kuvassa. Ihastuttava usvakuva ja muutkin.

    Luonto alkaa selvästi näyttää voimaansa ja vastustaa sille tehtyjä vääryyksiä. Myrskyt, maanjäristykset, tulvat, tuulet ym ym ovat lisääntyneet. Niillä luonto ilmoittaa, että näin ei voi jatkua. Kuka pystyy pisteen tälle laittamaan ja vaihtamaan suunnan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Uuna, Pielisen saarissa on paljon kivikkoja. Samoin kivisiä matalikkoja, jopa keskellä suurimpia selkiä, saattaa keskellä ei mitään tulla eteen kivinen luotomatalikko.
      Toki muutakin rantaa löytyy, hiekka- ja kalliorantojakin
      paljon.

      Keskellä saariakin on suuria kivikoita, isoja kallioita ja korkeita vaaroja. Jos muistan oikein on kivisin tai toiseksi kivisin järvi, ainakin näistä suurista järvistä :-)

      Meidän noin 160 m pitkä rantaviiva on kivikkoa. Veneelle on tehty koneella rantautumispaikka ja uimalaituri näkyy kuvassa kivikon reunassa.
      Vastapäätä on mantereessa oleva niemi. Saaren päästä aukeaa Kojonselkä, joka on yksi suurimmista seljistä.

      Syvyyttä on tonttimme kohdalla näkyvässä salmessa yli 30m (kartan mukaan syvin kohta 37m)

      Jylhää ja kaunista. Ah, niin rakasta :-)

      Minulla on usko ihmisiin mennyt. Me emme kykene pysäyttämään enää tätä suuntaa. Se vaatisi niin paljon, etteivät ihmiset ole siihen valmiita, valitettavasti.

      Poista
  7. Ihania luonnon kauniita tunnelmia välittyy kuvista.

    Nythän on monet linnut tehneet poikasensa vasta elokuulla kun, kesä- ja elokuu oli niin kylmä.
    Niin on suurta muutosta...mitä kohtihan olemme matkalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liplatus, talitiainen saattaa tehdä kaksikin poikuetta hyvänä kesänä ja varmaan sitä yrittivätkin nyt kesän viivästyttyä.
      Meidän pöntöissä pesintä alkoi alkukesästä ja arvasimme tilanteen kun liikenne niihin pysähtyi, eikä poikasia ruokittu. Sinitiainen jonka poikaset kuolivat pesään aloitti ruokinnan, mutta se päättyi surullisesti.
      Samoin toisen pesän linnut aloittivat haudonnan, joka päättyi kesken :-(
      Seuraamme pönttöjen pesimätouhua, kun ovat mökin pihamaalla. Saunan kuistilta saa seurata mukavasti.
      Arvasimme tilanteen jo etukäteen kun liikenne niihin loppui.

      Huolestuttavaa tämä todella on, mutta mihin tämä johtaa, jää nähtäväksi.

      Poista
  8. Kauniita kuvia, aivan sielu lepää tuota usvakuvaa katsellessakin. Voin vain kuvitella kuinka rauhoittavaa on ollut paikan päällä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjut kommentistasi, siellä sielu lepää. Tyyni järvi ja kaunis kuikan huuto ääni sen pinnalla. Täydellinen olotila :-)

      Poista
  9. Samaa huolta luonnosta kannan. Jostakin syystä ihmiset eivät ymmärrä, että elämme luonnosta: syömme luontoa, juomme luontoa ja hengitämme luontoa. Jos luonnon tuhoaa on seuraus selvä! Ja toinen juttu jota en pysty ymmärtämään; miten joku voi nauttia elävän eläimen tappamisesta? Ei ainakaan ruuan vuoksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulento, meillä on yhteinen huolenaihe.

      Ehkä moni pelkää ajatellakaan, mihin tämä kaikki johtaa. Ikäviä tosiasioita ei haluta kuulla, eikä ajatella. Elämän pitää olla mukavaa. Tuudittaudutaan lapsen uskoon, että kyllä kaikki jotenkin itsestään hoituu :-(

      Ei tänään metsästetä nälkään, se on totta. Se on harrastus niille, jotka nauttivat eläinten tappamisesta.

      Ja jos se vielä jotenkin pysyisi järjen rajoissa, mutta osa porukasta on oikeita lahtareita, jotka ampuvat kaiken minkä vain pystyvät. Huh.
      Nyt on metsäkanalintujen populaatio todella huolestuttavan pieni ja metsästys vain jatkuu. Hullun touhua.

      Ja mehiläiset ja kimalaiset katoaa. Edes paarmoja ei ollut tänä kesänä, joten olen todella huolestunut.
      Itku melkein tulee katsellessa sitä yhtä ainoaa lepakkoa, kun vielä 10 v sitten niitä oli kymmeniä rannallamme iltaisin.

      Poista
  10. Kauniita luontokuvia, selvästi näyttää olevan syksyä ilmassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuta. syksy näkyy kuvista kyllä. Kirkkaat kuulaat ilmat korostavat kauniita värejä ja sumuiset aamut ovat taianomaisia :-)

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Kiitos Riitta Sinikka, luonto on kaunis "malli" kuvattavaksi :-)

      Poista
  12. Niin hienoja luontokuvia olet ottanut.
    Ja olen kanssasi samaa mieltä, että nyt ja pian jonkun pitäisi jotain jo tehdä ja isoja päätöksiäkin luonnon puolesta, jos vielä voidaan mitään enää tehdäkkään.
    Mutta yritettäisiin ainaskin.
    Nykyään raha merkitsee vain enää, mikään muu ei mitään ole!
    Mutta se vielä kosdtautuu, senhän me jo tiedämmekin.
    Mutta sulle toivottelen kuitenkin kaikesta huolimatta hyvää syksyn jatkoja ja kivaa viikonloppua mökillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Harakka, luonnonsuojelu ja kulutuksen vähentäminen pitäisi olla meidän kaikkien ykkösjuttu:-)

      Poista
  13. Niin kauniita maisemia siellä saat ihailla. Minäkin sielä viihtyisin ;-) Voi kun luonto säilyisi,mutta taitaa kohta olla myöhäistä. Tämä kesä oli kyllä niin erikoinen, että enpä muista toista ja ehkäpä se on sitä oireilua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniita ovat maisemat, kyllä täällä viihtyy. Pelottavaa ajatellakaan, että vielä kolmas kesä tulisi samanlainen.
      Silloin voi olla jo varma, että tapahtuu isoja muutoksia.
      Kiitos kommentistasi Selma .-)

      Poista
  14. Ihana on mökkisaarenne ja maahiselle aivan loistopaikka tehdä luontohavaintoja:D Mietin, että tuolla Toivo (muistaakseni) istuu kiikkutuolissaan haaveilemassa kanssanne. Ihana auringonnousu ja kaunista luonnon muovaamaa taidetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä on hyvä tehdä havaintoja luonnosta. Siellä hän (Teuvo) istuu kanssamme haaveilemassa. Samat on meillä unelmat. Teuvo aloitti, me jatkoimme ja joku muu meidän jälkeemme. Toivottavasti joku, joka ymmärtää ja rakastaa luontoa.
      Kyllä luonto on mahtava taiteentekijä :-)

      Poista