Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Tontun hiukset ja valmistuminen

Heipsan

Lauantai päivä meni touhutessa, niin että kävin vain kerran pikaisesti koneella.
Yhtään postausta en ehtinyt tehdä.

Aamupäivä meni leivonnaisten kanssa. Seuraavaksi laitoin ruokaa ja keitin ulkofilettä voileipäkinkuksi.

Syönnin jälkeen jatkoin toisen tyynynpäällisen ompelua. Ja sen jälkeen tontun kimppuun.

Kädet tein valmiiksi. Seuraavaksi ompelin sille hiukset kiinni. Siihen asti kaikki ok.
Tuli kulmakarvojen ja parran vuoro .  Ensin kokeilin tällaista versiota.




Ei tämä ollut ollenkaan meidän kiltin tontun näköinen.
Ja hymykuopat ovat jossain parran alla piilossa.

Seuraava vaihe oli lyhyt huuliparta, muuten sama versio.
Otin kuvia ja kauhistuin. Näytti aivan vieraalta ja kummalliselta.
Parta irti ja miettimään.

Nuorimies kysyi, miksi sillä ei voi olla niitä valkoisia pörröisiä kulmakarvoja ja partaa 
niin kuin alunperin oli?

Halusin saman väriset, kuin hiukset.

Otin uudet kulmakarvat ja parrat irti ja kokeilin vanhoja.
Siinä se kiltti tonttu taas oli.


Pärisyteltiin vähän kattilankansia juhlan kunniaksi.


Tonttu istui tyynypinon päällä (uudet tyynyt)



Ja minä napsin kuvia iloisena, kun sain kiltin tonttuni takaisin.
Se harmaa hurmuri lipevässä parrassaan ajettiin pois.


Tässä esitellään pitkää lettiä.


Nostin tontun keittiön tiskipöydälle.


 Nyt meillä molemmilla on pitkä letti :-)


Ja lopuksi syötiin suklaata. Hyvää oli :-)


 Seuraavaksi on jo sitten taas uudet kujeet.
Mitähän sitä oikein  keksii ??

6 kommenttia:

  1. Hieno kiltti tonttu�� Niin aidon näköiset kasvot ja hiuslisäke letitettynä sopii mainiosti. Rillit sopii myös kuin nenä päähän, ovat kyllä hauskan näköiset. Onnea nyt uudelle joulutontulle��

    VastaaPoista
  2. Kiitos,kiitos, nyt on tonttu "itsensä" näköinen. Oli ne muutkin versiot ihan ok, mutta ei tämän tontun kasvoihin sopivia. Tämä on rauhallinen mietiskelijä.

    VastaaPoista
  3. Minusta se harmaa tonttukin oli vallan mainion näköinen, ehdit vain tottua siihen ensimmäiseen ja se kotiutui jo teille, eihän voinut uutta päästää mukaan.
    Tontustasi tuli kyllä tosi ilmeikäs ja upea. Sen kanssa voisi keksiä vaikka minkälaisen tarinan. Pikkumiehen kanssa varmaan syntyy hauskoja juttuja näin ennen joulua. Tonttu on viisas auttaja ja leikittäjä.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Uuna. Se toinen versio on oikein hauskan, ja tontun naaman näköinen. Parta kuitenkin peitti hymykuopat ja muutti tontun luonnetta, joten se ei vaan ollut se, minkä tästä halusin.
    Niin kuin totesit, on se hyvä leikittäjä.
    Naapurissa asuu kaksi pikkutyttöä. Pitänee vilauttaa tonttua heillekin, minkä reaktion se saa aikaan. Ja lapset antavat mielellään nimiehdotuksia.

    VastaaPoista
  5. Tää on niin mukava ja yställinen vekkulitonttu. Tykkään hänen persoonastaan ja on niin komea! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että hänellä on muitakin ihailijoita. Hellä ja lempeä katse säilyi valkeiden kulmakarvojen ja parran myötä.
      En vain kertakaikkiaan voinut vaihtaa niitä hienompia ja näyttävämpiä karvoja hänelle. Hän on paras näin :-D

      Poista