Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

torstai 27. marraskuuta 2014

Taikakuvat -haaste, Ristiin, rastiin

TAIKAKUVAT -HAASTE   42  
 
Taikanappi http://taikakuvat.blogspot.fi/




RISTIIN, RASTIIN -HAASTE

Lähdimme iltakävelylle ja samalla reissulla vanhempiani tervehtimään. Oli jo pimeää ja rantatiellä ei valoja.

Kuvasin pimeässä haastekuvia. J a sepäs olikin haastavaa puhelimella ;-)

Koivun oksat olivat ristiin rastiin


Ruusunoksat olivat painuneet marjojen painosta ristiin rastiin.


Alkuun tulivat siis ruusut ja risut :-)

Järveltä kuului pimessä jäiden helinää. Menin rantakivikkoon, kuullakseni sen ihanan äänen.
Rannassa, tuulen tuomat kaislat, olivat ristiin rastiin.


Tenniskentän aitaverkot erottuivat valoa vasten ristiin rastiin.



Ylitimme radan ylikäytävän kohdalta.
 Kiskot näyttivät menevän ristiin ratavaihteen kohdalla.




Mies on jutuissaan melkein "alaleuaton".
Mielikuvituksemme pääsivät taas vauhtiin.
Kirjoitin siitä runon, höystäen tarinaa.

Ristiin rastiin-runo

Ollaan iltakävelyllä yhdessä "hyvää pataa", 
muija kuvaa pimeässä ristiin menevää junarataa. 
Työmiehet resinalla töistä palaa, 
eivät huomaa muijaa, joka radalla kuvaa salaa.
Radalla kun ei  asiaton seistä saa,
 niin pimeässä resina, yli muijan vauhdilla hurahtaa.

Muija kikkuisena perään nyrkkiään heristää.
radalle rakkaan punaisen takin huppu jää.
Ei muija muuten kolhuista olisi moksiskaan,
mutta julmetusti manaa rakkareita Suomen maan.

Torille johtaa ristiin, rastiin -kävelylenkki, hetken päästä.
Ei torillakaan kohtalo, muija parkaa kolhuilta säästä.
Suojatien kohdalla mies muijaansa varoittaa.
Varo eukko, autot pimeässä helposti päälle hurahtaa.

Hetki pieni ja paukahtaa, muija kyljelleen tielle kellahtaa.
Ähkii ja puhkii, auttaa ei ukon ylös nousemisessa anna. 
Silmät katsoo ristiin ja rastiin, eikä jalatkaan kunnolla muijaa kanna.

Kysyy kiukuissaan ukoltaan, että mikä ihme siitä ohi meni?
Niin kipeästi muijaa kylkeen pimeässä töniskeli.
Ukko yrittää kertoa, että minähän varoitin sinua autosta,
mutta kuule ei enää muija, ukon rehellistä kertomusta.

Penteleen hurjat millä ne pimeässä oikein ajaa?
Ei ole vauhdilla rakkareilla, mitään rajaa.
Sinne lähti muijan punaisen takin hiha, ja naamaa punoitti hillitön viha.

Ei muijan mustelmista ja kolhuista väliä,
kun mielessä rakkarit ja hajonnut takki.
No, onneksi päässä pysyi 
edes alennusmyynnistä ostettu uusi lakki.

Jaana

risteillään:-)


16 kommenttia:

  1. Otitpahan tosi hienoja kuvia iltakävelyllä, ihan ovat ristiin rastiin. Kerrassaan taiteellisia kolme ensimmäistä. Salamalla ilmestyy kuvattaessa yllättäen ihan salaperäistä. Sulla on tuo runosuoni hallussa, pitkän runon kirjoitit ja tosi hauskan. Kiitos osallistumisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sisko kommentista. Pelkäsin,ettei niistä näy mitään,kun oli niiiin pimeää :-) No, onneksi sentään.
      Hauskaakin oli.

      Poista
  2. Kyllä tuntuu olevan muijakin aika hulvaton jutuissaan. Kerrassaan mainio runo, onpa hyvä aloittaa päivä suu naurussa. Menemme äitäni auttamaan ja varmaan vielä puoleen matkaan naurua riittää - jos ei kotiin paluuseen asti.

    Parasta koko jutussa on kuitenkin se, että olette yhdessä kulkeneet ja naureskelleet. Minusta on suuri ilo kuulla tällaisista pareista. Olemme itse samanlaisia, mutta paljon on niitä, jotka koko ajan kinaavat ja kähmivät jostain pikkujutusta.
    Hyvää jatkoa teille ja hulvattomia juttuja yhdessä :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Uuna, kyllä muijallakin aina repeää jutut, vähän sinne ja tänne. 40 vuotta on yhteistä suunsoittoa takana. Yhdessä touhutaan ja aina välillä nauretaan. Toki välillä eri mieltäkin ollaan, mutta kaikki me yhdessä tehdään. Mökillä yhteinen huussiprojekti jäi mieleen hyvin hauskana. Naurulla kuitattiin mokat ja purettiin ja tehtiin uudelleen.
      Ei elämästä selviä ilman huumoria.
      Hauskaa päivää teille ja äidille.

      Poista
  3. Ihana "muija-rallatusruno." ja kuvat moninaisesti ristiin rastiin

    VastaaPoista
  4. Juu, rallatuspa hyvinkin, "aihe vaatii sen" ;-)

    VastaaPoista
  5. Hienot kuvat olet pimeässä saanut! Enpä ole ihan äsken pimeällä kulkenut veden lähellä, varmaan aika mystistä kuulla äänet vaikkei näe, ennen kuin menee ihan liki ja kenties valojen kera :) Ja päivän piritys on tuo sinun rallattelu-runo <3

    VastaaPoista
  6. Kiitos Tuitiina kommentista. Siellä oli tosi pimeää. Syksyllä jäiden helinä tuntuu erilaiselta. Se on pimeässä jotenkin synkkää, mutta kaunista silti. Kierrämme reitin lähes joka ilta, joten äänet ovat tuttuja. Hauskaa seurata vuodenaikojen vaihtelua. Ei enää kuulu lintujen ääniä, vain tuulen valitus ja jäiden helinä.

    VastaaPoista
  7. Vastaukset
    1. Kiitos Päikkä, siellä ne metsän pimennossa syntyivät ;-)

      Poista
  8. Todella hauska runo ja kivat kuvat ☺☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mate kommentista. Mukavaa, että pidit "rallattelusta".
      Pimeässä on yllätyksellistä kuvata, kun kaikki muuttuu eri näköiseksi.

      Poista
  9. Polullesi on osunut runsaasti ristiikäisiä.
    Mainioita kuvia.
    Sutjakkata hauskaa runoilua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, paljon niitä siellä pimeässä oli :-)

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Kiitos, pimeässä on hauskinta kuvata. Ei tiedä mitä niistä tulee, vai tuleeko mitään.

      Poista