Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

torstai 20. marraskuuta 2014

Erillaisen joulutontun teko jatkuu...

Hyvää huomenta

Pimeää ja yllättävän lämmintä. Taitaa sulaa nuo vähätkin lumet pois.

Tonttu on pitänyt kiireisenä. Tänään on Taikakuva -päivä, joten tontun valmistumisen kanssa pitää kiirettä, mikäli meinaan saada tänään haasteen tehtyä.

Hauskaa on tontun kanssa ollut. Viimeksi olen nauranut näin paljon kesällä, kun miehen kanssa rakensimme mökin huusia. Sahattuamme viimeisen laudan väärin, en voinut kuin nauraa vedet silmissä. Ja sain miehenkin nauramaan tilanteelle.
Nuorenmiehen kanssa olemme samanlaisia siinä asiassa, että nauramme silloinkin, kun toiset muuttuu totiseksi. Sattuu jotain,mutta tilanteen toivottomuus vaikuttaa niin hullulta, että alkaa jo naurattaa. Toki on paljon vakavia asioita, jotka ei naurata yhtään.

Tonttu on hurjan näköinen.
Ei pahalla tavalla, vaan hullunkurisella tavalla ;-)
Ei ollenkaan perinteisen tontun näköinen. Eipä taida tontun tekijäkään asettua ihan keskivertonormeihin. Itse asiassa ahdistun tiukoista normiasetteluista.
Ne eivät jätä mahdollisuuksia erilaisuuteen ja luovuuteen. Muistan miten koulussa opetettiin, kuinka piirretään oikein????En tarkoita tekniikota, vaan sitä kuinka orjallisesti opeteltiin piirtämään mahdollisimman tarkasti mallin ja ohjeen mukaan. Sinne katosi monen luovuus :-( Piirtäminen muuttui yhtä tylsäksi, kuin "pakkohiihto" jonossa.

En ole koskaan, edes nuorena, pitänyt henkilöpalvonnasta. Ei ollut seinillä julkkisten kuvia, eikä minulla suosikkeja. Ihailen hyviä suorituksia, kauniita teoksia, kaunista musiikkia, Arvostan ihmisiä, jotka haluavat tuottaa iloa muillekin, luomalla uutta. Mutta, että alkaisin fanattisesti ihailla ja palvoa jotain, ei kiitos. Suoritusta voin ihailla.

Kauneus on katsojan silmissä. Ja nämä kauneusnormit on yksi, joista en pidä. Kauneus tulee sisältä, ei kasvoista. Ja kauneus on lahja, ei saavutus(ellei oteta huomioon ulkonäkönsä jatkuvaa muuntelua toimenpitein), joten sen perusteella, en ketään ihaile. On paljon,paljon tärkeämpiä asioita, kuin ulkonäkö. Nykyään usein tuntuu, että se tärkein arvo on, se ulkonäkö. Ei se, millainen olet ihmisenä, merkitse mitään.

No, kylläpäs juttu levisi ;-). Siis tonttuun.
Tämä tonttu ei täytä asetettuja normeja. Ei ole kaunis, eikä normitontun näköinen.


Tässä tontun aamuvoimistelu. Tossut pois ja varpaat liikkumaan ;-)


Nyt aloitan tontun kämmenten valmistamisen.



4 kommenttia:

  1. Tulipas hyvä purkaus ja tuli niin vakuuttavalla rintaäänellä, että on varmasti syvältä lähtöisin. Ja viisaita puhut. Ihan kuin minun ajauksiani tästä elämästä ja tekemisestä. Arvostuksista ja palvonnasta, ulkonäöstä...olen täysin samaa mieltä kanssasi.

    On ihana tunne, kun on vapautunut kaikesta edellä mainitusta, saa olla oma itsensä ja saa tehdä kaiken ihan kuin itse haluaa. Etenkin taiteessa se on suuri merkitys. Ei tarvitse tehdä kenellekään muulle, vain itselle, ja silloin syntyvät parhaat työt.

    Mielenkiinnolla odotan tonttuasi, uskon että siitä tulee persoonallinen ja erityisen mainio.

    VastaaPoista
  2. Kiitos mielipiteestäsi. Mukavaa kuulla, että olet samaa mieltä.
    Ihmisten elämä, on kuin nukketalossa. Kulissit kauniit, elämä loisteliasta ja kaikki "kunnossa".mutta nukkeparat ovat paikallaan, silmät tyhjinä seiniin tuijotellen. Lapsi ja lapsen mieli, saa nukkekodin elämään.
    Elämän elämisen taito uupuu. Miten paljon meiltä kaikilta jää huomaamatta ja kokematta, kun aika menee turhuuteen.

    Tonttu on persoonallinen. Jonkun mielestä, ehkä ei edes tonttu, vaikka vaatteet ovatkin tontun vaatteet. Kämmenten päällystämisen kanssa on hiukan ongelmaa, mutta jospa se tänään jotenkin onnistuu.

    VastaaPoista
  3. ♥tontun varpaat on ainakin hurjan söpöt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on söpöt ja suuret,kun ei meinaa tossuihin sopia. Pitänee hommata suuremmat saappaat. Kasvaakohan sen ego niiden myötä ;-)

      Poista