Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Pakuria ja hiustenvärjäystä, sekä itse tehtyä voileipäkinkkua.

Aamulla oli pakkanen, noin neljä astetta. Ensi yönä taas pakkasta. Mittarissa nyt + 0.9.
Kaunista ulkona kyllä on. Sininen taivas, aurinko paistaa ja saa syksyn värit hehkumaan.

Lähden ulos moukaroimaan pakuripalasia pienemmäksi.



Pakurikattila liedelle.



Laitoin liedelle porisemaan pakuriteen. Hetken keiteltyäni lisäsin luomuvaniljaa, -kanelia,-kardemummaa ja -chilia jauheena. Chilin kanssa on oltava varovainen. Varsinkin tuo luomuchilin, jota minulla on, tujakkuus on sellaista, että pakurit jää juomatta liian suurella annoksella.


Valmis, tumma ja ihanan mausteinen pakuritee odottaa.
Jos haluaa makeutusta, niin hunaja tai agavesiirappi käy hyvin.
Itse harvoin laitan makeaa. 


Takana kattilassa kiehuu possun ulkofilepala. Keitän sen suolavedessä, maustan ja laitan vielä uuniin hautumaan. Jäähdytän ja leikkaan viipalointikoneella ohuiksi siivuiksi voileivälle.



Kaupan valikoimat täällä ovat lisäaineettomissa kinkuissa suppeat ja kilohinta tähtitieteellinen.
Pienellä paikkakunnalla nuo hinnat tuppaavat nousemaan kilpailun uupumisen vuoksi turhan korkeiksi. Tyttären kanssa vertailemme hintoja asuinpaikkakuntiemme välillä.

Hinnat tuntuvat uskomattomilta. Kahvipaketin hintaero Kulta-Katriinassa 1€. Täällä hinta hiukan vajaa 4€ ja tyttären asuinpaikkakunnalla vajaa 3€. Noin pienessä ostoksessa uskomaton ero.
Kinkut, juustot,kasvikset, hedelmät ja kaikki muu huikeasti kalliimpaa täällä.

Maksamme ruoasta todella paljon enemmän. Samaa valittavat etelässä asuvat sisarukseni. Päiväilevät täkäläisiä hintoja. Jopa veljen lapset valittivat makeisten hintojen olevan ihmeen korkeat, siihen mitä he kotonaan niistä maksavat.

Kuljetuskustannukset eivät sitä selitä. Pohjoisempana suurilla paikkakunnilla ruoka halvempaa, kuin täällä, joten kilpailun uupuminen nostaa hintoja.



Illalla värjään hiukseni kasvivärillä, jota tilaan Iherb`sta. Päänahkani ei kestä kemiallisia värejä, joten ainoa mahdollisuus on kasvivärit. Suomesta en ole löytänyt hyvää väriä.


En ole kasviväreille allerginen, joten voin käyttää huoletta. Väri on nestemäinen ja levittyy helposti.
Pidän väriä noin 2 tuntia hiuksissa ja huuhtelen värin pois. Ei ärsytä päänahkaa, eikä astmaatikon keuhkoja. Värisävy on kauniimpi ja luonnollisempi, kuin yhdessäkään käyttämässäni kemiallisessa värissä. 

Hiukset ovat värjäyksen jälkeen kiiltävät ja terveet. Päänahka hyvässä kunnossa.
Väri haalenee pikkuhiljaa pesujen yhteydessä.

Leppoisaa tiistai-iltaa.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti