Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Kesä toi maalarin, kesä toi hanslankarin ja rannoille.. punkin


Kesä toi mukanaan muutakin mukavaa, kuin lämmön ja kukkaset.
Siitä tulisikin pitkä luettelo
En luetteloi niitä kaikkia, en edes muistaisi yhdellä kertaa.
Tämän kuitenkin muistan kertoa ja varmaan muistan vielä ensi kesänäkin.

Vien päivittäin tontin takana olevaan pusikkoiseen metsikköön Klonkulle vettä ja ruokaa.
Ai, kuka Klonkku on? Hän on jalkavaivainen hoitosiilimme. Vien puhdasta vettä ja kerran päivässä ruokaa. Näin sen ei tarvitse vaeltaa kauas etsimään sapuskaa, vaivaisella jalallaan.
Ja näin olemme kartalla sen pärjäämisestä.

Pusikossa on rakentamamme siilitalo, jonne ruoan vien.
On siellä toinenkin talo, mutta sinne en kurkistele. Jos se on jonkun Siilin käytössä, ei ole sopivaa häiritä kotirauhaa😁

Metsikössä on tiheä aluskasvillisuus.  Joka vuosi myös punkkeja.
Irroittelen itsestäni useita joka kesä. En ole mitenkään erikoisesti niitä varonut, tai pelännyt sairastumisia.
Nyt sellainen peijooni oli päässyt jotenkin verkkarin vyötärön alle, takapuolelle.
Ihmettelin kun pakaran yläpuolella oli kutinaa. Itikka varmaan,  luulin.
Käteen tuntui kuitenkin pieni pallukka joka heilahti. Välittömästi tajusin mikä siellä oli.
Ihossa oli kiinni punkki.
Oli ollut arviolta vuorokauden. Poika otti pihdeillä pois. Se siitä, irroittelenhan niitä joka kesä.
Kului pari viikkoa. Punkin kiinnitys kohdassa oli pientä kutinaa. Mies vilkaisi ja sanoi ettei mitään ihmeempää. Parin päivän päästä kutisi taas hiukan. Katsoin peilistä, punoitti hieman. No, ei se mitään. Ihan normaalia. Vasemmassa rinnassakin kutiseva pieni laikku.
Siinä ei mitään purema jälkeä. Olkoon.
Seuraavana päivänä kutisi taas. Vilkaisu peilin kautta, ooh. Onkos se vähän tulehtunut.
Mies otti kuvan ja mittasi, 5,5cm.




Päivän aikana vain suureni. 
Päätä särki ja niska kipeä. 
Soitin terkkariin ja kysyin et onko syytä huolestua. 
Annettiin aika tulla näyttämään. 
Ilmoittautuessa iloinen hoitaja halusi nähdä sen. 
Vilautus ja hän totesi, ettet tullut syyttä 

Lääkäri mittasi laikun 6,5cm.
Tiedusteltuani voiko olla tulehtunut, hän tutki jäljen. 
Olisi tullut jo aiemmin. Kaksi viikkoa, saattoi olla vähän ylikin, kun en tarkkaa päivää muista. 
Eikä jälki tulehtuneen oloinen tai turvonnut. 

Lääkäri piti selvänä diagnoosina. Kysyin, onko ollut muita.?
Kyllä useita tapauksia, myös lapsilla. 

Alla oleva kuva otettu tänään aamulla, liian läheltä. Nyt se oli taas kasvanut. 
Alas laskettu vyötärö nostaa ihoa ja saa jäljen näyttämään koholla olevalta, mitä se ei ole. 
Jatkaa reunoilta leviämistä😂Minne lienee matkalla? 



Lääkäri määräsi lääkkeet, jotka pääsin hakemaan tänään. 
Pikkupaikkakunnan apteekki aukeaa sunnuntaisin vasta klo 12.00.
No hätä, harkitsin pitkään haenko edes. 


Kävin kuitenkin. Kolme pakettia antibioottia. 
Syön niistä 84tbl kahden viikon aikana. Huoh.. 
En millään olisi halunnut aloittaa kuuria. 

Vaakakupissa borrelia erythema migrans vs. antibioottien haitat. 
Valitsin nyt kuitenkin lääkkeet vastoin tahtoani. 
Ehkä riski borrelioosi sta ja sen vaikutuksista jo ennestään kipeisiin niveliin, on kuitenkin niin suuri, että on vain kiltisti syötävä tämä kuuri. 

Punkkeja on ja niiden myötä borrelioosia ja muutakin, joten kannattaa vilkaista purema jälkiä, jos sellaisen sattuu saamaan. 
Liikaa ei kannata varoa ja pelätä. 

Minä lähden nyt sinne pusikkoon taas viemään Klonkulle evästä ja puhdasta vettä. 
Väistellään sujuvasti punkkeja, tai syödään antibiootteja, jos tulee Osumia. 
Olisipa lotossa yhtä hyvä osumatuuri 😂

P. S. Kävin pusikolla vaihdoin pyjamahousut ja ukkeli nappasi kuvan

Nyt ei liene epäselvää, että onko kyseessä borrelia erythema migrans



😬😂




14 kommenttia:

  1. Voi ei sinua raukkaa :(
    Nyt paranemista, sisukkuutta antibioottien kanssa ja peukkuja täältä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, pitää vaan toivoo et kuuri auttaa.
      Kaiken huipuksi huomasin tiistaina uuden punkin olkavarressa.
      Sekin oli ehtinyt olla varmaan maanantaista kiinni. Vein mökille lähtiessä Klonkulle vettä ja ruokaa. Kiireessä en muistanut tehdä punkkitarkastusta😬
      Mitähän tartuntoja se kantoi...
      Olen pian ihan tautinen😂 tai tautisen sairas...
      Eläinrakkaus taitaa koitua kohtaloksi..
      No ei kai sentään... Toivottavasti
      Kiitos Susu kommentistasi

      Poista
  2. Pitipäs sattua, mutta aranemista sulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka kesä noita irrottelen, mutta nyt taitaa olla erikoisen paha vuosi.
      Kiitos, yritän parantua😊

      Poista
  3. Voi,ei.Popsi lääkkeet ja toivotaan että patti katoaa ja pysyt terveenä.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu nyt pakko popsia ja saa nähdä joutuuko kuuria jatkaa sen toisen purennan vuoksi.
      Kiitos RaijaAnnikki kommentistasi

      Poista
  4. Hui, toivottavasti ei seuraa mitää vakavampaa ja lääkeet auttaa.
    Mukavaa loppuviikkoa kuitenkin ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidan olla tänä kesänä oikea punkki imuri😊Kiitos Ma-Te kommentistasi

      Poista
  5. No voi sun. Popsi antibiootit nyt vaan, muu ei auta! Auttaisko happosalpaaja mahavaivoihin? Paranemisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riitta, niin on popsittava, ei muu auta tähän vaivaan. Maitohappobakteereja popsin avuksi.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Syytä on näköjään vähän pelätäkin. Tämä vuosi on erikoisen punkki rikas, joten borrelioosi riskiin suurempi. Kiitos Enkuli kommentista

      Poista
  7. Moikka. Tylsä juttu! Punkit ovat ä l l ö t t ä v i ä! Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Kristiina, mukavaa että tulit blogivierailulle. Tylsä juttu tosiaan, vaan minkä teet,jospa se antibiooteilla asettuu. Ällöttäviä ovat,niin pieniä, mutta vaarallisia😉

      Poista