Turinoita elämänmenosta, ihmettelyä luonnon ihanuudesta, itse tekemisen ilosta.

maanantai 19. elokuuta 2019

Pois entisiltä juurilta

Tervehdys 

Lopultakin ehdin tänne. Yksi elämäni kiireisimmistä jaksoista alkaa olla ohi. 
Kuluneena ajanjaksona elämässäni tapahtui enemmän uusia asioita, kuin viimeisinä vuosina yhteensä.

Aurinko ei ole vielä noussut


Vaan pian on jo valoisaa. 
Välimeri siellä siintää



Voiko aamua enää paremmin aloittaa? 


Herkkuja aamulla, herkkuja illalla parvekkeella. 
Pitkiä kävelyreissuja, löhöilyä rannalla. 
Hyvää ruokaa, ystävällisiä ihmisiä, kauniita maisemia, rakennuksia. 
Nuoret pitivät huolen, että hauskaa oli. 
Ja parina päivänä mentiin bussilla Fuengirolaan. 
Ostoksillakin käytiin, markkinoilla myös. 



Viikko mennä hurahti nopeasti Mijas'ssa

Seuraavaksi oli surullinen tehtävä. 
Hyvästit kesämökille. Ei niin helppo juttu. 
Mies sanoi viimeisellä kerralla lähtiessä, kuin Loot vaimolleen, älä katso taaksesi. 
Enkä katsonut... Vaikka kyyneleet tunkivat väkisin silmiin


Sen jälkeen alkoi asunnon tyhjennys. Laatikoita joka paikassa. 
Tavaraa myytiin, vietiin kirpparille ja lahjoitettiin. Siltikin muuttokuorma oli liian suuri. 


Kisut olivat tilanteesta hämillään. Sovittivat itseään laatikoihin. 






Voimille otti itsensä pakkaaminen, pikku unet piristivät


Bibi osaa rentoutumisen tärkeän taidon


Ja juttu jatkuu.... 


Nuke kokeili jopa muovikassien kelpoisuutta matkustamiseen


Piiloutuminen oli hauskaa


Porukalla ihmetellään, miksi Bibi tarvitsee itsensä pakkaamiseen noin monta laatikkoa. 
Prinsessa on prinsessa, eikä tyydy yhteen "patjaan" 


Levätä voi näinkin. Ootkos itse kokeillut🤔😀


Muistoja eletystä elämästä... Äitini tilaamat potkuhousut, jotka olivat vuorollaan neljällä lapsellani. 


Heinäkuussa myytiin entinen koti ja muutettiin uuteen. 
Paikkakuntakin vaihtui

Keittiön kaappien päällä on juuri kissoille sopiva paikka. Siis sinne en voi laittaa mitään. 


Nuke valloitti paikat itselleen. Susu oli eri mieltä ja pian meni sinne mihin Nukekin. 
Bibi katsoo moisen riekkumisen olevan arvolleen sopimatonta. 


Uuden asunnon ikkunasta näkyy metsä, puistoalueeksi kaavoitettu. 


Ja vettä on edelleen lähellä. Joki tuo tullessaan muistoja entiseltä asuinpaikalta. 


Hiekkaranta ja terijoensalavia


Aamukahvilla pöydässä on ruuhkaa. 


Bibi ei välitä lieden piippauksesta. Kotoa lähtiessämme käännämme varalta sulakkeet, pois päältä. 



Keittiön ikkunasta näkyy vieras kissa, isoja rusakoita, lintuja, siiliä... 


Ystävyys säilyy


Asuu Bibi missä tahansa niin lauantain luonto-ohjelma on katsottava


Ja Susun leikki into ei ota laantuakseen. 
Noutaa leikkiin tarvittavat lelut jalkoihini ja kiipeää syliin naukumaan korvaani. 
Kuuroa sakkia kun eivät kuule leikkiin kutsua


Kaupungilla on paljon kesätapahtumia ja upeaa live musiikkia
Tässä upea Skylarks, melkein Ruotsista


Pyöräilty on satoja kilometrejä tämän sulan aikana. 
Tässä mennään junasillalla joen yli. 
Reunassa kulkee jalankulku ja pyöräilytie. 


Kotona odottaa ihka oma tiskijukka


Liekö paluumuuttajia😂
Ei sentään, mutta kaksi kirkkovenettä souti ohi


Kansaivälisiltä suurmarkkinoilta ostin "höylän" jolla saa spagettia vaikka kesäkurpitsasta ja porkkanasta, kuten itse tein. 


Taidettakin ostin. Tämä oli ihan pakko saada. 
Todella taidokas maalari spraymaaleilla, paperilla, ym maalasi näitä ihanuuksia. 
Taito se on tämäkin, upea sellainen.Ja vaikka maalaisi samaa aihetta useampia, jokainen on uniikki työ. Ja hiukan erillainen kuin muut. 


Työt hän signeerasi palettiveitsellä. 
Joel Chaves


Ihmetystä herättänyt Suomen korkein puukerrostalo alkaa olla valmis. Rakennettu opiskelija asunnoiksi. Kerroksia peräti 14. Perjantaina halukkaat pääsevät katsomaan. 
Valotaideteos syttyy taloon klo 21.00 


Tässä ollaan kahvilla pankkiasioiden lomassa. 
Tosin nuo vaaleanpunaiset herkut ovat enemmänkin ukkelin juttu


Ihanaa että täältä löytyy jopa vuohia, kanoja... 



Ja littuun istuttuja kissoja😂


Hauskaa viikkoa kaikille. 

Terveisin Saassa💕

ps  Nykyinen kotikaupunkimme on erittäin kaunis ja viihtyisä. 
Tänne on helppoa kotiutua



keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Sodan lapsi - runotarina

Sodan lapsi


Kädet kyhmyiset, suonikkaat, sormet toistensa lomassa
Sylin levossa lepää, rauhassa huoneen hiljaisen

Silmät näkevät tänään kauas aikojen taa
Lapsuuteen mieli mukana matkustaa 

Poika pieni ääressä keittolautasen, äiti hellan vierellä puuhaillen
Niin hyvälle maistuu keitto

Ovi rajusti aukeaa. Veli huutaa, "Alas, alas painukaa, yllämme pommikone on" 
Tämän kuulee poika kun jysähtää. Lasin helinää, jyrinää 
Kone lähelle pomminsa pudottaa

Lapsi hädissään katsoo perhettään. Kunnossa kaikki
Veri korvanlehdestä poskelle vierii, lukossa korvat, ikkunat rikki

Veli sama kuoleman lähellä usein käy. 
Pommisuojassa, jossa pommi kylvää kuolemaa
Rintamalla haavoittuu myös taistellessaan

Romunkeräysleirillä poika muiden nuorten tavoin ahkeroi. 
Yövartiossa ase kourassa nuori on. Pakko olla peloton

Punatautiin pahaan sairastuu, eikä enää siellä jatkaa voi
Kotiin lähetetään toipumaan, kyyti kuumeisen pojan kotiin toi

Perheellä mukana onni, kukaan sodassa kuollut ei. 
Kuolema jo aiemmin osansa otti.  
Kolme pientä sylistä äidin, varoittamatta vei

Kiitollinen tänään elämälle on, vanhus tuo kovin vaatimaton

Saassa



maanantai 25. helmikuuta 2019

Saapuva laiva, viikon 9 krapu

9krapu/100 sanaa

Caran ja Susupetalin kirjoitushaaste

Iltamyöhällä kirjoitin tämän tarinan. 
Viikko alkaa taas kiireisenä, joten muuta en varmaan ehdikään. 


Saapuva laiva

Niin kauan sitten.  Vuodet vierineet serpentiinin lailla kiertäen muistot valuvina nauhoina sykkyrään. Vanha valokuva pöydällä. Ei kenenkään.
Aina eksyksissä,. Ei oppinut elämään, olemaan oppikirjan ohjeiden mukaan.  
Astia lattiaan pudonnut, liimattu liian monta kertaa. Muotonsa menettänyt. Eli omassa maailmassaan mielikuvituksen voimalla. Palapelin palanen, paikkaansa vailla. 
Katsoo taivaanrantaa, iltaa saapuvaa, ymmärtämättä tätä maailmaa. 
Paljon sai.  Vähän sai. Tähyää laivaa, odottaa. Tietää mielessään, joskus, jonain iltana aivan varmasti, se saapuu noutamaan. Kuulee jo kutsun korvissaan. Hymyillen kyytiin kapuaa. Naurussa suin, hartiat hytkyen muistaa tyttärensä sanomaa. Sitä ei parane matkallaan unohtaa. Ei parane unohtaa, ei kenenkään. Siellä ne taivaassa perseet, perseet tervataan. 

©Saassa

Ps toivottavasti kukaan ei pahoita mieltään, tuo tervaaminen on vanha, huvittava kansan sanonta, viisauskin
Ainakin täällä päin😁Kenenkään uskontoa herjaamatta..


Täällä lisää krapuja:

lauantai 9. helmikuuta 2019

Kulmakunnan kovin kolli -naamari ja kollaasi

Teemakuun kollaasit - haaste 45.

Kulmakunnan kovin kolli - naamari


Puhut sä mulle? 
Mitä tuijotat!! 
Haluut sä t..... s? 
Kulmakunnan Kingit saavat tällä naamalla kunnioittavan kohtelun. 
Ei epäilystäkään,  että kukaan kyseenalaistaa asemaasi. 

Kissalla aloitin haasteen ja kissaan lopetan😁

Canvas/akryylit

Loppuun myös kollaasi



Oli kiirehdittävä, että saan haasteen valmiiksi.
Viikonloppu aikaa tehdä näitä ja sitten.....
Joudun jättäämään blogit ja haasteet.
Kauanko se kestää, en osaa etukäteen sanoa.
Yritän ehtiä, vaikka autossa istuessa, kurkkia toisten postauksia.

Kiitos Millin ja Esther kivasta haasteesta,
Oli taas niin hauska aihe, että pakko oli ehtiä mukaan.

Kiitos kaikille vierailuista ja ihanista kommenteistanne

Täällä lisää naamiotaidetta


perjantai 8. helmikuuta 2019

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista - vaalinaamari

Teemakuun kollaasit - haaste 45.

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista - vaalinaamari 5.


I'll promise you everything

Tämä naamio kasvoillaan, voi puhua ihan mitä ikinä mieleen juolahtaa😈
Alkaa olla niiden katteettomien vaalilupausten aika😁

Tämäkin canvas pohjalla, akryyleilla. 
Iltaisin piirrän värikynällä mallin ja aamukahvin jälkeen maalaan. 

Nauratti, kun kävin Riitan blogissa, niin sama veijari
Vain hiukan eri teemalla. Tunkee itsensä joka paikkaan... 

Täällä lisää naamiotaidetta